hanhi, solmiot ja tikatut pinnat.

Helsingin tilkkukilta Syyringin tilkkutyönäyttelyn avajaiset lähestyvät – enää noin kuukausi aikaa, niin minunkin töitäni voi katsastaa Taide-Laaksossa eli Laakson sairaalan kahvilan seiniltä. Siksi niitä viimeisiä täytyy viedä kohti valmistumista! Esimerkiksi tämä oranssi hanhi:


Kuva on ollut valmiina niin kauan, etten enää uskalla edes muistella, ja hanhea kehystävät ruohot tai oksatkin ovat olleet paikallaan jo pitkään. Eilen sain vihdoinkin vanutikkauksen aloitettua!

Hanhen taustalla oleva kangas vain on kovin kirjavaa, joten hienotkaan tikkaukset eivät siitä juuri erottuisi. Minun tikkaukseni eivät ole erityisen hienoja, mutta valitsin sentään vaaleanruskean tikkauslangan, jotta tikkaukset olisivat sävyltään lähellä kuvion värejä.


Päätin tehdä hanhiosuudesta pulleamman ja leikkasin sinne ylimääräisen vanupalan. Piirsin hanhikuvion mukaan kaavan ja kaikki ja harsin muutamalla pistolla hanhikankaan nurjalle puolelle. Eiköhän se nyt jäänyt riittävän pulleana koholle litteämpään taustaan verrattuna!

Vaikka millaisia solmiokankaita 


Solmiokankaissa on valtavasti valinnanvaraa! Blokeista tulee vaikka minkälaisia.


Salmiakinmuotoinen keskipala sai blokinkin näyttämään vinolta. Keskipalan ympärillä oleva punertava solmiokangas on mielestäni erittäin kaunista!

Sen sijaan tässä blokissa on vallan merkillisesti kuvioitua kangasta:


Keskipalana olevan kankaan kuviointiin olen jo tottunut ja vinoraidallinen kangas keskipalan ympärillä on neutraalia, mutta haloo, mikä merkillinen kuvio seuraavan kerroksen kankaassa onkaan?!

Tämä sini-punasävyinen blokki on taas mielestäni tyylikäs.


Harmi, ettei tämän puna-harmaasävyisen blokin väritys näy koko neonmaisuudessaan, mutta ehkä tästä saa haalean aavistuksen. Vinoraidoituksen kirkas punainen on todella hohtavaa!


Tykkään tästä blokista melkein eniten kaikista tähänastisista.

Blokit etenevät kaitalekierros kerrallaan. Silitettyäni edellisen kierroksen otan aina yhden keskeneräisen blokin esiin ja etsin siihen sopivan seuraavan kaitaleen. Noukin kassista niin monta samanlaista kaitaletta kuin sujuvasti löydän ja pinoan ne blokin päälle. Otan seuraavan blokin, etsin sopivat kaitaleet ja nostan koko hoidon edellisen blokin päälle, ja niin edelleen:


Kun kaikkiin keskeneräisiin on seuraava kaitale noukittuna, asetun ompelukoneen ääreen ja ompelen kaikki kierrokset kerralla. Sujuvaa, kun ei tarvitse välillä pysähtyä etsimään sopivia kankaita eikä paloja.

Priorisointi kohdallaan? 


Sen sijaan, että olisin edistänyt keskeneräisiä näyttelyyn meneviä töitä, esimerkiksi jäännöspalakankaista ompelemaani tilkkupeittoa (josta puuttuu vielä kanttaus), puuhailin eilen illalla vielä tilkkupussukankin parissa:


Pussukka näyttää heti valmiimmalta, kun sen osat tasoittaa muotoonsa. Nyt tuli taas sellainen olo, että tämä pussukka on kohta valmis! (No ei se oikeasti ihan niin valmis ole.)

Kommentit

Marle sanoi…
Ehkäpä tuo ihana tilkkupusukkakin tulee näyttelyyn? Ja kuukaudessahan ehtii tehdä vaikka mitä, että kyllä ne reunakaitaleet vielä ehtii.
Schulz Family sanoi…
can't wait to see the finished purse
Tilkkureppu sanoi…
Kauniita väriyhdistelmiä solmiokankaista.
Tulen pääsiäisviikolla käymään siellä pääkaupunkiseudulla pikaisesti, mutta en toukokuussa, harmi en näe teidän näyttelyä!
Päivityksiä sanoi…
Solmiopeitto näyttää jo nyt tosi lupaavalta!
Tiinatei sanoi…
Kauniita solmioblokkeja, silkissä värit hehkuvat niin upeasti. Ompelu lienee hieman haastavampaa kuin puuvillalla? Muutaman silkkivaatteen joskus aikojen alussa ommelleena muistan vain kankaiden liukkauden ja tarkan ja työlään harsimisen tarpeen.
*VEKKI* sanoi…
Nuo kravattikankaat on upeita. Tosi nättiä pintaa tulee.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

vetoketju pussukkaan! 6 vinkkiä vetoketjun ompelemiseen.

kolme tapaa tikata tilkkupinta.

ompele vetoketjulaukku.