tilkkutyön yllättävät värit.

Aiemmin esittelemäni monokromaattinen kangasvalikoima jäi kummittelemaan mieleeni ja päätin toteuttaa musta-valko-harmaan tilkkupinnan. Otin tietysti mukaan väreihin (tai värittömyyteen) sopivia jäännöspalatilkkujani. Ompelin palat samaan tapaan kuin Tviit-tviit-pussukkapinnan.  


Vinkkinä teille, jotka ehkä teette samalla idealla tilkkupintaa: kapeammista kaitaleista tulee hauskemman näköinen pinta. Se on työläämpää koota, mutta lopputulos on hauskempi. Minulla sattui olemaan vähän leveämpiä paloja ja muutenkin laiskottelin kokoamisessa, ja jälkiviisaana totean, että olisi pitänyt malttaa käyttää enemmän kapeita paloja.

Musta-valko-harmaus ei ulotu vetoketjuun, sillä sen väristä ei löytynyt. Punainen valikoitui tähän, koska rikoin monokromaattisen värimaailman kahdella värikkäämmällä, kissakuvioisella tilkulla. Vetoketju sopii ainakin toisen tilkun väreihin.


Tilkkupinnat oleilevat ompeluhuoneen makkarin lattialla odottamassa, että tikkaisin ne. Mies vilkaisi niitä illalla (esittelin niitä hänelle) ja totesi, että ” nyt on vihdoinkin miehekkään väristä”. Osoitin sitten kissakankaita, johon hän lisäsi: ”No tietysti ne oli pakko vesittää söpöillä kissoilla”.

Hauskan tilkkuilun lisäksi olen ahertanut työläämmän ja vähemmän hauskan tilkkuilun parissa. Tilkkupeittojen pinta on aina tosi kivaa tehtävää, mutta taustakappaleet ahdistavat. Sain kuitenkin kootuksi geometriselle tilkkupinnalleni taustakappaleen, jotta voin viedä peittoaihion Töölön Tilkkupajaan longarm-tikattavaksi.



Taustakappaleessa on kahta vihreää lakanakangasta ja niiden välissä melko musta raita. Raidassa käytin muiden mustanpuhuvien kankaiden lisäksi tilkkupinnan kehyksiin tekemiäni ja yli jääneitä katkoviivapaloja.

Kommentit

Irma sanoi…
Samaa mieltä kanssasi, tilkkupintojen ompeleminen mukavaa, taustakangas ja tikkaus ovatkin sitten jotain muuta:)
pussukkainnostus iskee kun luen blogiasi mutta en anna periksi, teen kaikki tekeillä olevat ensiksi!
siinäpä ovat minun ihannevärit! Hyvä, kun valitsit tuon punaisen vetoketjun rikkomaan mustan ja valkoisen värimaailman. Piristää ja antaa kahdelle muulle värille enemmän tilaa.Olen juuri saanut oman työhuoneeni täysin uudeksi, kun raivasin kaikki kankaat ulos, kaapit revittiin alas ja vaihdettiin työpöytien paikkaa ja ostin kahdet Expedit-hyllyt Ikeasta. Toimii ihan toisella tavalla koko työtila.
Tilkkureppu sanoi…
Kyllä se niin on,että tilkkupinnan kokoaminen on kivaa ja hauskaa, ja sen kokoaa usein nopeasti, mutta kun taustaa kokoaa, niin innostus usein lopahtaa, on se niin työlästä ainakin välillä ja työt pakkaavat pitkittymään.
Kivan näköisiä tilkkuja sinulla pussukassa.
Mari sanoi…
Kivat kissakankaan palat! Punaista voisit halutessasi lisätä tikkaamalla osan punaisella. Tosin se taitaisi vähentää sitä miehisyyttä.
Itse olen pyrkinyt viime aikoina tekemään kaksipuolisia töitä aina kuin mahdollista. Pitää mielenkiinnon yllä taustaakin kootessa. Tikkauksia pitää silloin kyllä miettiä vähän tarkemmin. Olen ainakin itse tykännyt töistä silloin enemmän kuin jos olisin vain pakosta ommellut jotain.
Pussukat ovat kyllä siitä kiitollisia ommeltavia, että ei tarvitse liian paljon miettiä tikkauksia; voi kokeilla jotain uutta eikä tarvitse pakolla vääntää jotain toimimatonta ja turruttavaa kuviota viikkotolkulla.
Tilkku & Tilkku sanoi…
Värisilmäsi on ollut taas pettämätön pussukkapinnan suunnittelussa. Kissakangaspalat mielestäni tädentävät kokonaisuutta.
Lea P sanoi…
Kissoja pitää olla kissatalon pussukoissa sanoo mies mitä tahansa. Niistä ainakin tunnistaa oman pussukkansa.
Kuten muutkin on sanoneet niin tilkkupintoja on kiva koota mutta jälkihommat kuten peitoksi asti saaminen sitten tökkiikin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

vetoketju pussukkaan! 6 vinkkiä vetoketjun ompelemiseen.

kolme tapaa tikata tilkkupinta.

ikuisuusprojekti on valmis.