Wednesday, 30 January 2013

valmis! moderni tilkkupeitto.

Helppo tilkkublokki neutraaleissa sävyissä + kirkasväriset tilkkusilppukaitaleet + tummaa ja vaaleaa kehystä = moderni tilkkupinta.

Töölön Tilkkupajan ihanan tikkauksen jälkeen vähän ruskeasävyistä reunakanttausta ja ta-daa:


Tilkkupeitto nimeltä "Vanhat ystävät" on valmis.

Odotin vähän turhan pitkään ennen kuin kiirehdin ulos ottamaan tilkkupeiton valmistujaiskuvia kunnon valossa, ja lumisade ehti alkaa.


Minulla ei myöskään ollut apujoukkoja mukana peitettä pitelemässä, joten jouduin ottamaan tällaiset makuuasentokuvat.

Peiton koko valmiina on noin 150cm x 205cm.

Tässä hyvä kuva peitteen merkillisestä taustakappaleesta:


Oikeastaan taustakappale olisi ainoastaan mielenkiintoisen eikä ollenkaan kummallisen näköinen, jos en olisi paikannut kankaasta löytämääni reikää noin eri värisellä kankaalla. Mutta ei sekään paljon haittaa. Ihan hyvä tämä on! Tikkauskuvio erottuu juuri sopivasti nättinänsä.

Lumisade vain yltyi. Peitto ei ollut hangella kuin hetken, ja jo se oli aivan lumessa.


Tästä kuvasta näkyi reunakanttaustakin vähän. Valitettavasti en muistanut ottaa yhtään lähikuvaa, enkä olisi oikein voinutkaan niitä ottaa. Sormet nimittäin kävivät aivan kohmeeseen. Viimeistä kuvaa näpätessäni sormissa ei ollut melkein lainkaan tuntoa.

Tuesday, 29 January 2013

tilkkutyökankaita ja kantteja.

Lauantai oli mahtava päivä esimerkiksi kolmesta syystä!
  1. Sain tavata Tilkkutie-blogin Tiinatein elävänä
  2. Hengasin Töölön Tilkkupajassa Soilen ja Tiinatein seurassa
  3. Kävimme kolmisin kangaskaupoilla ja lounaalla. 
En tarvitse yhtään lisää kankaita! Paitsi isoja kankaita, jotka sopivat tilkkutyön taustakappaleeksi. Niinpä olin hankinnoissani todella hillitty enkä ostanut kuin nämä neljä kangasta:


Kiivas turkoosi, ihana violetti ja etualan kummalliskuvioinen Töölön Tilkkupajan fat quarter –laatikosta ja vihreä-violettikukkakuvioinen kangas (jossa on hopeahilettä mukana, vaikke kuvassa näy) Eurokankaan palalaarista.

…ja nämä kaksi kangasta:


Kumpikin Töölön Tilkkupajan fat quartereita. En voinut laittaa samaan kuvaan äskeisten kanssa, koska eivät mitenkään sopineet väreiltään niiden kanssa yhteen.

…ja nämä kolme kangasta:


Tässä kasassa on keskimmäisenä taustakappaleeksi sopiva kangas. Kahta muuta Eurokankaan palalaarista löytynyttä kangasta en vain voinut vastustaa.

Vaatii kanttia… 

…moderni tilkkutyöni nimittäin. Hyvin lyhyen harkinnan jälkeen päädyin ruskeaan, vaaleanturkoosipallolliseen kankaaseen, jota varmuuden täydensin ruskealla ruusukuvioisella pätkällä (löytynyt pala valmiiksi leikkaamaani, ompelemaani ja silittämääni kanttia), jotta pituus varmasti riittäisi.


Kanttauksen kiinnityksen yheydessä tein Merkittävän Aluevaltauksen. Olen todennäköisesti maininnut, että kanttauksen päiden yhteen ompeleminen on minulle kompastuskivi. Esimerkiksi kitaratyössä päiden liittäminen epäonnistui, enkä ole tyytyväinen lopputulokseeni.

Mutta mutta! Lueskelin vanhaa tilkkukirjaa ja näin valokuvin varustetun, selkeältä vaikuttavan ohjeen, miten kaksinkertaiseksi silitettyjen kanttien päät kiinnitetään siististi yhteen vinolla saumalla.

Noudatin ohjetta. Tässä lopputuloksena syntynyt päiden kiinnityssauma:


Kun taittelin kantin jälleen kaksinkerroin, kaitale asettui sopivan mittaisena ja siistinä tilkkutyön reunaan, näin:


Hohoo! Hyvästi, muhkuraiset liitossaumat! En enää palaa entiseen äherrysmetodiini.

Saturday, 26 January 2013

5 tilkkutyötä, jotka haluaisin tehdä.

Moderni tilkkupeitto on melkein valmis ja nyt onkin aika päättää, mitä seuraavaksi rupean tekemään. Ainakin seuraavat viisi juttua haluaisin jossain vaiheessa toteuttaa.  

1. Kurittomat neliöt. Tykkään neliöistä! Neliöt voisivat välillä olla kurittomampia ja keikkua puolelta toiselle kuten tässä työssä, jonka näin Daisy and Jack -blogin bannerikuvassa:


2. Epätyypilliset hirsimökit. Tässä postauksessa on kuva hirsimökkiaiheisesta kirjasta. Minua kiinnostaakin nyt, miten voisin käyttää hirsimökkiblokkeja tuolla tavalla vinosti ja limittäin aseteltuina.


3. Overnight bag. Ehdottomasti haluan tehdä tilkkutyönä tällaisen overnight- tai viikonloppukassin Oh,Franssonin tapaan.  

4. Ihanat mekot. Tällaisen "ei mitään päällepantavaa" –työn haluaisin tehdä, mutta muotoilisin mekot sutjakkaammiksi kuin Mrs Moen on tehnyt ja toteuttaisin työn varmaan toisenlaiselle taustalle. Ideana kuitenkin samanlainen.


Tässä on viehättävää se, että mekot tuovat mieleen paperinuken vaatteet. Lapsena yksi ehdottomista lempipuuhistani oli piirtää paperinuken vaatteita. En niinkään leikkinyt paperinukeilla, mutta tein valtavan määrän vaatteita niille!

5. Tähtimäinen yllättäjä. Hitsiläinen! Tässä on kiva tähtimäinen kuvio ja paljon tilkkupintaa pienistä paloista. Löysin tämän In Color Order –blogin pitäjän Jenin viikoittaisista suosikeista, mutta tämän on toteuttanut Muriël ja blogannut siitä Hopfaldera-nimisessä (?) blogissaan.
 

Tämä sopisi minulle!

Friday, 25 January 2013

tilkkutyössä upea tikkaus.

Töölön Tilkkupajan Soile toteutti taas upean tikkauskuvion tilkkutyöhöni. Moderni tilkkupinta näytti lituskaisena kivalta, mutta tikkaus kruunaa sen:


En ole ehtinyt vielä kantata työtäni – niin ja nimilappukin siihen täytyy kiinnittää ennen kanttaamista – joten näytän tässä vaiheessa vain osittaisia kuvia. Muotokuva siitä on aivan pakko ottaa, tästä tulee oikein hauskan näköinen tilkkupeitto! Ja onneksi tuleekin, sillä annan sen lahjaksi.


Jotta peite olisi soveliaamman suorakaiteen muotoinen, käytin 5cm leveitä pystykaitaleita ja vain 4cm leveitä vaakakaitaleita. Ihmeellisen saman levyisiltä kaitaleet silti näyttävät valmiissa pinnassa.

Tästä voi ihailla hauskaa ameebamaista tai leväkuviomaista tikkausta:


Töölön Tilkkupajan tikkauspalvelussa on vaikka minkälaisia tikkausmalleja. Olen valinnut jokaiseen siellä tikkauttamaani tilkkutyöhön (tämä oli nyt viides tikkauttamani työ) erilaisen kuvion. Varmaan jatkan samalla periaatteella!

Monday, 21 January 2013

nyt on parempi.

Oi, jos modernin tilkkupinnan taustakappale vain olisikin tämän näköinen ja tämän värinen:


Kuvassa on taustakappale kuljetusta varten taiteltuna. Tällainen väritys ja pintojen jaottelu miellyttäisi silmääni aivan toisella tavalla kuin väsäämäni kappale, joka on korjaamisen jälkeen tämän näköinen:


Pahoitteluni, pinnasta on vaikea saada kuvaa näissä tiloissa ja näillä valaistuksilla! Vinosti kuvattuna pinta näyttää vielä mielenkiintoisemmalta.


Otin siis äsken vanhan ratkojani esiin, poistin mainoskangashirvityksen, kokosin uuden kaistaleen ja liitin kankaiden jatkoksi. Olisin mielelläni vaihtanut myös harmahtavan ysärikankaan näihin eilen sentään löytämiini vihreään ja ruskeaan, mutta kankaat eivät riittäneet, eikä kärsivällisyytenikään.

Tunnustan, että kärsimättömyyttäni pilkoin kaistaleen vihreän ja ruskean kankaan repimällä enkä oikeaoppisesti leikkaamalla. Revin ne silläkin uhalla, että reunat rupeaisivat lerputtamaan! Tuhma minä! Mutta silitin reunat ennen ompelemista ja ne asettuivat siististi.

Kaistaleen leikkaaminen ja kokoaminen oli nyt helpompaa, kun pystyin ottamaan entisestä kaistaleesta mittaa enkä joutunut mittaamaan mittanauhalla.

Ei tämä mikään ihanuuden riemuvoitto ole – taaskaan en pääse hyveellisesti sanomaan, että "tykkään taustapuolesta melkein enemmän kuin varsinaisesta tilkkupinnasta" – mutta siedettävä sentään. Vien tämän huomenna Töölön Tilkkupajaan tikattavaksi ja siirryn sitten välillä toisenlaisiin tilkkutöihin.

aina ei onnistu. mutta voi onnistaa.

Raadoin koko sunnuntaipäivän modernin tilkkupinnan taustakappaleen parissa. Käsittämätöntä, miten paljon aikaa tähän on mennyt! Ja lopputulos on kaikesta aherruksesta huolimatta (tai ehkä juuri siksi) omituinen.


Ongelmana minulla on aina se, että kangaspalani ovat yleensä hyvin pieniä, jolloin joudun kokoamaan taustakankaat pienistä paloista. Eikä minulla ole muutenkaan kovin hyviä taustakankaita noin vain käsillä.

Tähän peittoon olisin halunnut nimenomaan ruskean sävyisiä kankaita, mutta niitä ei enää kitaratyön tekemisen jälkeen juuri löydy. No, yhden löysin, mutta eihän se riittänyt kuin juuri ja juuri keskipalaksi. Täydensin sitä löytämälläni ysäriverhokankaalla ja toiselle puolelle tälläsin vitivalkoista mainoskangasta.

Voi ei, ei tämä kyllä toimi. Keskiosa on melko ookoo (kauniisti sanottuna se näyttää mielenkiintoiselta), mutta reunat riitelevät – ainakin tuo valkoinen reunakangas saa lähteä.

Tässä oli yksi raadantatuokioni hidasteista:


Ruskea kankaani oli sekundaa ja siinä oli yhdessä kohtaa pari pientä reikää. Totta kai unohdin asian, kunnes olin ommellut palan tosi pitkällä saumalla toiseen palaan kiinni. Purin saumaa vähän, leikkasin reikäkohdan poikki ja ompelin sille kohdalle paikkakaitaleen. Ja sitten huomasin paikkakaitaleen olleen sittenkin vähän liian kapea. Eli ompelin toisenkin paikkakaitaleen ja vasta sitten ompelin purkamani pystysauman uudelleen kiinni. Paikkakohdasta tuli kummallisemman näköinen kuin olin toivonut. Tietenkin.

Sunnuntai ei ollut paras mahdollinen tilkkuilupäivä, voi voi. Lauantai oli sitäkin kivampi, ja sen voimalla kestin sunnuntaisen takaiskun.

Taustakappaleeni on siis epäonnistunut ja joudun sittenkin korjaamaan sen. Mutta silti minua onnisti! Voitin She Can Quilt -blogin arvonnassa upealta näyttävän ratkojan. Joudun ratkomispuuhiin, mutta tieto tulevasta (ja voittamastani, jeii) ratkojasta lohduttaa! Plus tässä on jotain maagista sattumaa mukana.

Saturday, 19 January 2013

moderni tilkkutyö.

Resepti tällaisessa modernissa tilkkutyössä on seuraava:
  • Peruspalikaksi helppo tilkkublokki 
  • Isoiksi paloiksi neutraaleja kankaita, puolet niin sanotusti vaaleita ja puolet tummia. Neutraali = ruskea, harmaa, beige, sumean musta-valkoinen, epämääräisen tumma, epämääräisen vaalea. 
  • Tilkkusuikaleet ommellaan sinisistä, punaisista ja vihreistä jäännöspaloista. Yhteen suikaleeseen vain yhtä väriä. 
  • Valmistetaan/leikataan yhteensä 20 niin sanotusti tummaa ja 20 niin sanotusti vaaleaa blokkia/palaa. Osa "blokeistahan" on pelkkä 25cm x 25cm kangaspala. 
  • Helpot tilkkublokit ommellaan parittain yhteen, kaksi niin sanotusti tummaa aina yhteen ja kaksi niin sanotusti vaaleaa myös yhteen. 
  • Vaaleat blokkiparit kehystetään mustalla/todella tummalla kaitaleella, tummat parit vaalealla. 


Parantelin tätä versiota ensimmäisen vastaavalla reseptillä tekemäni modernin tilkkupeiton ("Iloinen yllätys" -tilkkupeitto) mittasuhteista. Siinä käytin leveämpää kaitaletta blokkipareja kehystämään ja peitteestä tuli vähän liian pitkä suhteessa leveyteen.
  • Blokkiparien pystyreunan kaitaleet ovat nyt 5cm leveät ja lyhyen eli vaakareunan kaitaleet ovat 4cm leveät. Silloin 5 x 4 kehystetystä blokkiparista tulee valmiina noin 152cm x 208cm tilkkupinta. 


Minulla oli jälleen ilo viettää tänään Töölön Tilkkupajassa Soilen kanssa kahden hengen ompeluseurarupeama. Miten tehokkaasti saimmekaan työskennellyksi! Minä sain modernin tilkkupinnan valmiiksi!


Tässä kuvassa näkyy Tilkkupajan seinällä oleva Soilen tekemä ihana tähtipeittokin.


Olin toiveikkaasti ajatellut, että noin neljässä tunnissa (ompeluseuramme tämänkertaisen kokouksen ennalta määrätty pituus) ehtisin tekaista paitsi tilkkupinnan, myös taustakappaleen ja voisin jättää työn samalla matkalla Tilkkupajaan tikattavaksi. Mutta ei! Sain juuri ja juuri tilkkupinnan valmiiksi ja pari kuvaa räiskäistyä, kun noutaja jo saapui.


Mutta sentään on tilkkupinta valmiina! Yllättävän ruskeasävyinen siitä tuli. No, valitsin aika monta ruskeamaista kangasta, joten minkä ihmeen takia tätä edes hämmästelen?

Tuesday, 15 January 2013

tilkkutyö etenee.

Ensin näytän järjettömän puuhani:


Tasoittaessani helppoa tilkkublokkiani jokaisesta palasta jäi parisenttinen soiro. Viime kerralla heitin ne surutta roskiin (no en surutta, vaan mieli kirvellen), mutta tällä kerralla ompelin niistä raidallisen tilkkupinnan. Älytöntä! Jos työstäisin tilkkupeittoa näin naurettavan pienistä paloista, työ ei todellakaan etenisi.

Pari vaaleaa tilkkublokkia:


Toisessa näistä on jälleen minulle tyypillinen moka. Leikattuani vaikka kuinka monta 5cm leveää tilkkusilppukaitaletta leikkasin yhden 4cm leveän. Tuosta vain.

Tässä näkyy esimerkki vihreätilkkuisesta blokista, jollaisen unohdin esitellä viime postauksessani. Ja taustalla näkyy erilaisemman sininen silppukaitale:


Käytin tilkkukaitaleissa myös erittäin pieniä tilkkuja:


Ehkä juuri sen takia innostuin tekemään pintaa niistä jämäsoiroista.

Erillisistä blokeista on nyt muodostumassa tilkkupeittopinta:


Asettelin paloja järjestykseen design-lattialle. En siis design-seinälle. Tässä ei ole lopullinen järjestys, ja blokkien tummat ja vaaleat välikaitaleet puuttuvat myös näkymästä. Näyttää kuitenkin jo lupaavalta. Ja onneksi myös melko valmiilta (valmiimmalta kuin oikeasti on).

Saturday, 12 January 2013

helpot tilkkublokit.

Arvelin viime postauksessani aivan oikein, että joutuisin aloittamaan toisen tilkkutyön enkä voisi jatkaa kokeilublokkien parissa. Näin kävi. Valmistan paraikaa tilkkupeitettä lahjaksi!

Tilkkupintaa syntyy nopeiten (ja minulla on nyt vähän hoppu), kun kokoaa pinnan ISOISTA paloista. Jotta pinnasta kuitenkin tulee kiinnostava, lisään isoihin paloihin kunnollista tilkkusilppupintaa. Peiton peruspalana on siis keksimäni helppo tilkkublokki.


Leikkasin isot neliöt tummista ja vaaleista, melko neutraalin värisistä kankaista.


Olen tehnyt tilkkupalakaitaleita punaisista, vihreistä ja sinisistä kankaista.


Ohhoh, en olekaan ottanut vielä yhtään kuvaa vihreäkaitaleisesta blokista. No niistä muutamasta vihertävästä kaitaleesta tulikin aika kummallisen näköisiä. Kuviin valitsin tietysti blokit edustavimmasta päästä.

Värillisiä tilkkukaitaleita ei tule kaikkiin neliöihin, vaan osa neliöistä on jo itsessään tilkkublokki, tai oikeastaan kyllä tilkkublokin osa, koska ompelen neliöni vielä parittain yhteen ja sitten tumman tai vaalean kaitaleen niiden ympäri. Siis samalla tavalla kuin "Iloinen yllätys" –tilkkupeitossani olen tehnyt.

Tuesday, 8 January 2013

kankaista ja viivaimista.

Mainitsin viime postauksessani kangasvarastossani vallitsevasta neutraalien kankaiden puutteesta ja arvelin lähteväni kohta kangaskaupoille. Sittemmin olen käynyt läpi varastojani. Neutraaleja, yksivärisiä ja erityisesti tummia kankaita minulla ei tosiaankaan juuri ole, mutta yleensä ottaen omistan valtavan määrän kangasta, joten päätin toistaiseksi tulla toimeen sillä, mitä minulla on.

Päätin lähteä kehittämään blokkikokeiluani numero 1 ja ajattelin tehdä työhön punaiset keskineliöt:


Leikkasinkin jo muutamia neliöitä, mutta nyt täytyy ehkä sittenkin ruveta tekemään toista työtä (keksimistäni helpoista tilkkublokeista).

Niin, ja kun olin päättänyt tulla toimeen niillä kankaillani, joita minulla jo on, menin käymään Itiksen Eurokankaassa ja poimin käsityöpuuvillalaarista mukaani tumman, neutraalin värisen kangaspalan. (Kyllä maksoin sen myös.) Hohhoijaa minun päätöksiäni.

Merkillinen viivaimeni 


Vanha viivaimeni kului pyöreäreunaiseksi ja lähti halkeamaan, ja hankin sille korvaajan. Uusi viivain on teräväreunainen ja aiempaa pidempi, mutta siinä on inhottavia puutteita. Jos vain muistaisin valmistajan, lähettäisin heille tiukkasanaista, korjaavaa palautetta! Ei. Lähettäisin viivaimen heille takaisin, koska se on lähes käyttökelvoton.  

Vinkki: Älä osta viivainta, joka on tällainen kuin minulla!
  • Viivain on liukas eikä sen mukana tullut karhennustarroja. Sitä on käytännössä mahdoton pitää paikallaan, jos käden otetta täytyy muuttaa kesken leikkuusiipaisun. 
  • Senttinumerot ovat kärpäsen kakan kokoiset. Liki- ja ikänäköinen henkilö, esimerkiksi minä, on vaikeuksissa kun numeroita ei näe kaukaa eikä niitä tahdo nähdä läheltäkään. 
  • Senttinumerot on kirjattu vain reunoihin. Asettelen viivaimen kuitenkin yleensä ensin keskikohdastaan. Aina saan laskea, missä kohtaa mikin senttiluku onkaan. Täysin epäkäytännöllistä! 
  • Viimeiseksi käsittämättömin, järjetön asia. Viivaimen toisessa reunassa senttinumeroinnilta näyttävät lukemat alkavat tietysti ykkösestä jne, mutta ykkönen on kahden sentin päässä viivaimen reunasta: 


MIKSI? Arvatkaa vain, huomasinko tämän sen jälkeen, kun olin leikannut useita väärän levyisiä kaitaleita? Kyllä ihmettelin, miksi osa leikkaamistani viiden sentin levyisistä kaitaleista olikin 6cm leveitä.

Onneksi viivain on muuten hyvä eli teräväreunainen ja sen mittaviivat ovat ohuet. Muuten sen käytettävyys on lähellä nollaa. Se on AIVAN TYPERÄ.

Jotain aivan muuta 


Olen tuohduksissani mietittyäni typerää viivaintani, mutta seuraavat kuvat rauhoittavat mieltä.

Kissan mielestä housuni näyttävät paremmilta, jos niissä on koristeena runsaasti kissankarvoja. Ainakin näin luulen, koskapa se prässäilee ja koristelee housuja housukorissani:


Loppiainen tuli ja meni, mutta olkkarissa on edelleen kaunis, joulukuvioinen tilkkupeite nojatuolin päällä. Kissa pitää myös tästä paikasta. Osuuhan tähän kohdevalo vallan sopivasti!


Peiton on tehnyt kalifornialainen ystäväni Janell.

Friday, 4 January 2013

2 tilkkublokkikokeilua.

Olen etsinyt inspiraatiota parhaalla tuntemallani menetelmällä eli ryhtymällä tekemään. Jätin jäännöspaloista kokoamani tilkkuneliöt sivummalle ja aloitin jotain ihan muuta. Sellaista, mikä on muhinut mielessä pari päivää.

Halusin nimittäin tehdä blokin, jossa on ikään kuin "taustalla" kaksi eri väristä kolmiota vastakkain ja niiden "päällä" kolmannesta kankaasta neliö. Tutkin ohjevarastojani, mutten löytänyt ohjetta tuollaiseen blokkiin.

Tilkkublokkikokeilu 1


Haluan aina tehdä kaiken mahdollisimman vähällä mittaamisella ja sovittelemisella. Muistin yhtäkkiä, miten olen tehnyt kahdesta neliöstä kolmioblokkeja ja ajattelin kokeilla, toimisiko sama periaate tässä. Keskimmäiseen neliöön tulisi tietysti kulmittainen sauma, mutta minua ei haittaisi.

Tein siis kaksi blokkia, joissa oli keskellä samaa kangasta 15cm x 15cm neliö ja sen ympärillä 7cm leveästä kaitaleesta kehä. Kummassakin blokissa eri kehäkangas.

Silitin blokit hyvin ja asetin päällekkäin, oikea puoli oikeaa vasten:


Kiinnitin paloja vähän nuppineuloilla ja piirsin sitten lyijykynällä merkkiviivan kulmasta kulmaan.

Ompelin paininjalan päästä merkkiviivaa ensin toiseen suuntaan, sitten toiseen suuntaan.


Leikkasin palat irti toisistaan merkkiviivaa pitkin ja silitin kappaleet auki.


Ta-daa! Näissä on nyt vähän kummallisissa kohdissa ylimääräisiä saumoja, mutta yleisnäkymä on se, mitä havittelinkin. Keskellä neliö ja kulmasta kulmaan kolmiot sen "takana". Eikä tarvinnut leikata erilaisia kummallisen muotoisia paloja ja mittaaminen jäi minimiin.

Tilkkublokkikokeilu 2


Päädyin tänään sattumalta R0ssien blogiin ja näin hänen kirja-arvostelunsa (Modern Quilts from the Blogging Universe –kirja vaikutti kyllä kiinnostavalta) ja siellä kirjan sivulla hauskan blokkimallin.

Minullahan ei tietenkään ollut mitään mittoja, joten tein kokeilun. Otin seuraavia kangastarpeita:
  • 15cm x 15cm kangasneliö 
  • 13.5cm x 13.5cm kangasneliö (nämä kaksi neliökangasta mielellään samaa värimaailmaa) 
  • 4cm leveää kaitaletta, valkoinen kangas 
  • 9cm leveää kaitaletta, "taustakangas" 
  • 10.5cm leveää kaitaletta, "taustakangas".


Tein taas kaksi blokkia. Toisessa oli iso neliö keskellä, sen ympärillä valkoiset kaitaleet ja tämän ympärillä 9cm leveää taustakangaskaitaletta. Toisessa oli pienempi neliö, valkoista sen ympärillä ja kaiken ympärillä 10.5cm leveää taustakangaskaitaletta.


(Pienineliökeskustaisesta blokista tuli vähän toista suurempi, mutta se ei haitannut.)

Lopuksi leikkasin blokit keskeltä halki ja taas halki ja ompelin ne keskenään ristiin yhteen, näin:


No onhan tässä vähän samaa ilmettä kuin kirjan sivulla näkemässäni blokissa, mutta ei kokonaan. Ongelmallista kokeilussa on:
  • Keskineliöit ova sittenkin aika pienet eikä niiden välillä ei ole tarpeeksi kokoeroa. 
  • Valkoinen kehys tuntuu ainakin tässä yhdessä blokissa liian terävältä 
  • Valitsin olosuhteiden pakosta melko kummallisen värisen taustakankaan. Miten se mahtaisi toimia isompana pintana? Ei välttämättä mitenkään erityisen ihanasti. Mutta minkä teen? Minulla ei ole tarpeeksi suurta määrää neutraalin väristä kangasta. Selvä puute, hyvä syy lähteä kangaskaupoille. Hmmm… 
  • Taustakangasta vaikuttaa olevan myös liian leveälti.
Kokeiluista ensimmäinen on siis lupaavampi. Täytyy varmaan tehdä muutama koeblokki lisää ja katsoa, millaista pintaa blokeista muodostuu. En ole ihan varma, että tämäkään (siis kokeilun 1 näköiset blokit) on täysin minun juttuni, ja voi siis olla, että palaan takaisin jäännöspalaneliöitteni pariin. Minulla on niihin liittyvä idea – mutta sekin vaatii isohkon määrän neutraalin väristä kangasta.

Wednesday, 2 January 2013

tilkkuneliöt kasvussa.

Tässä tilkkuneliöt, joihin ompelin uudet kierrokset kaitaletta ympärille:


Nyt pitäisi enää keksiä, millaiseen projektiin nämä palat käyttäisin.

Tilkkupalakaitaleet kehyksinä

Tilkkuneliöiden ompelun jälkeen pöydälle jäi jonkinmoinen määrä punaisia tilkkuja. Sovittelin niitä yhteen ja ompelin kaitalemaisia paloja. Ajattelin, että kehystäisin jonkun sopivan yksivärisen kankaan tilkkukaitaleilla. Ihan vain kokeeksi.

Grr! Minullapa ei olekaan noin vain ottaa esiin yksivärisiä tai edes melkein yksivärisiä kankaita. Valkoista en halunnut käyttää enkä oikein värikästäkään. Harmaa tai ruskea olisi tullut kysymykseen.

Lopulta löysin 62-tyynynpäällisistä jääneen paksun pellavamaisen palan, jonka leikkasin kahtia. Toiseen palaan jäi vähän vino reuna (totta kai käytin koko palan sellaisenaan):


Toinen oli suorakaiteen muotoinen:


Jotenkin ajattelin, että voisin tikata tuohon pellava-alueelle käsin jotain kuviota tai kaaria.

Nämä palat voisi käyttää jossain sopivassa projektissa. Laukkuun nämä sopisivat varmasti.

Jos pellavakangasta olisi enemmän (sitä löytyi vain tuo yksi, nyt kahtia leikattu pala), voisin tehdä näitä paloja muutaman vielä lisää ja sitten miettiä vaikka tekeväni näistä paloista "overnight bag" –kokoisen laukun. Asioiden näin ollen täytyy vielä miettiä. Ehkä palat päätyvät tilkkublokkilaatikkooni odottamaan otollisempaa ajankohtaa.

Moka: Taas kerran ompelin siististi ja huolellisesti kaitaleen kangaspalaan kiinni nurja puoli oikeaa vasten.


Tekevälle sattuu - mutta minulle sattuu tätä hämmästyttävän usein!

Tuesday, 1 January 2013

tammikuun tilkkuja!

Arvelin oikein – en saanut eilen aikaiseksi ommella pistoakaan. Päätin kuitenkin aloittaa uuden vuoden tilkkuilun merkeissä. Aloitin suoristamalla aikaisemmin ompelemani jäännöspalaneliöt:


Ompelin näiden ympärille vielä toiset kerrokset, mutta siitä ei ole vielä kuvaa. Aika mitätön aikaansaannos tänään, mutta minulla oli oikein mukava tuokio näiden parissa.

Tilkunviilaajan tammikuun 2013 kalenterikuva

Tammikuuta 2013 edustaa alkuvuonna 2012 valmiiksi saamani pieni nukenpeitto, jolle annoin nimeksi "Lumen 22 nimeä". Tajusin ajoissa ottaa työstä kuvan lumisissa olosuhteissa kalenteriani varten.


Tammikuu on hyvä aloittaa pehmeästi:

LinkWithin

Related Posts with Thumbnails