Sunday, 30 September 2012

suositut ja vähemmän suositut.

Ensin vähemmän suosittu (minun keskuudessani): sängynpäällistyyny, joka on liian litteä eikä sovi päiväpeiton eikä muiden tyynyjen väreihin tai olemuksiin.


Heittäkää, lukijat, ideoita, miten voisin uusiokäyttää tyynyn tilkkupinnan, joka on ihan ookoo! Tyynynä tämä on tullut tiensä päähän. En halua enää siirrellä isoa, litteää ja sointumatonta tyynyä iltaisin lattialle ja aamuisin takaisin sängyn päälle.

Postaukseni ei tänään kyllä ole ensisijaisesti sänkytyynyaiheinen, vaan tilastoaiheinen. Olen vähän tutkiskellut blogini lukijamääriä ja huomannut mielenkiintoisia seikkoja.

Hiljattaiset postaukset

Viime aikojen postauksista tympii on yksi vähiten luetuista. Se on luettu vain 14 kertaa. Ilmeisesti kannattaa välttää kielteisten tunteiden ilmaisua, jos haluaa postausten kiinnostavan luettavaksi asti!

Eniten on katsottu valmista modernia tilkkupeittoa. Arvaan, että postaus on saanut niin paljon katsojia, koska mainitsin siitä kommentissani Oh, Fransson! –blogissa. Kiittelin Oh, Franssonia hyvästä ideasta, jonka häneltä sain ja joka vei tilkkupinnan ok-tasolta ihana-tasolle. Postauksessa on enemmän kommentteja kuin postaukseni yleensä kirvoittavat, mutta kommenttien määrä ei ole mitenkään suhteessa katsojien määrään.

Ohje-sanalla otsikointi näyttää nostavan postauksen suosiota, ainakin näin voisi päätellä ohje: helppo tilkkublokki –postauksen suosiosta verrattuna sitä edeltävän ja sitä seuraavan postauksen lukijamääriin.

Ohje-postaus on luettu 200 kertaa useammin kuin sitä seuraava tilkkublokkeja. siistiä. –postaus.

Paljon vanhemmat postaukset

Kävin kokeeksi katsomassa myös aika vanhoja postauksiani. kuukausi jouluun! ompeluvinkkejä. –postaus on luettu yli 750 kertaa, kun taas esimerkiksi kaksi viikkoa aikaisemmat blogiarvonta tänään. –postaus ja blogiarvonnan voittaja –postaus luettiin vain 20-25 kertaa.

Samoihin aikoihin postaamani pinkit ja vihreät tilkkulasinaluset on saanut ainoastaan 12 lukijaa! Ei se nyt niin tylsä postaus ole voinut olla.

Kaikkien aikojen suosituimmat

Postaukseni vetoketju pussukkaan on ehdottomasti blogini luetuin postaus, yli 2500 lukukertaa. Postausten suosittuus vaihtelee noin kymmenen ja yli 2500 lukukerran välillä: aikamoinen vaihtelu siis!

Jostain minulle avautumattomasta syystä valmis turkoosi kissatilkkulaukku –postaus on myös ollut erittäin suosittu, se on luettu yli 1100 kertaa. En keksi, miksi se alkujaan nousi niin suosituksi, mutta tietysti lukukertoja kertyy suosituimpien listalla oleville postauksille koko ajan enemmän kuin muille.

And now for something completely different.

Ennen –

Jälkeen –

Friday, 28 September 2012

onko tässä maailman kaunein kangas?

Käytin yhteen kivoista raitablokeistani kangasta, joka on kuuleman mukaan maailman kauneinta. Töölön Tilkkupajan Soilen tytär on näin puhunut.

Tilkkutyöt: Kiva raidallinen tilkkublokki jäännöskankaista.

Hänen suosikkikankaansa on blokin keskikappaleessa oleva lemmikkikuvioinen. Kaunis kangas, mutta pidän vielä enemmän näistä tummista.

Raitojen vihertävä on ehkä lupiinikuvioista Kaffe Fassett –kangasta (tai sen tyyppistä), isot kuviot eivät oikein erotu tässä. Sinisävyisemmän kankaan olen myös saanut tilkkuiluystävältäni Syyringistä, mutta en enää jaksa muistaa, keneltä.

Tuo tummin sinikukkakangas on sopinut aina minkä tahansa kankaan kanssa. Lopputulos on poikkeuksetta ollut tyrmäävän hieno.

Näytän vielä nämä kivat raitablokit. Huom, vaikka kummassakin on sama ruskea reunakangas ja vaaleampi keskusta, lopputulos on aika eri näköinen:

Tilkkutyöt: Kiva raidallinen tilkkublokki jäännöskankaista.

Näistä ei siis välttämättä ensimmäiseksi ajattele sitä, että näissä on sama reunakangas.

Wednesday, 26 September 2012

valmis tyynynpäällinen tilkuista.

Ompelin tilkuista ensin applikoitavan tilkkukukan osat, sitten applikoin kukan tummalle kankaalle ja lopuksi koristelin kukan ympäryksen kullanvärisillä konetikkauksilla. Olisin tikannut kuvioita käsin, mutta tikkaukset eivät kunnolla erottuneet taustastaan.

Nyt sain vihdoinkin aikaiseksi ommella tyynynpäällisen valmiiksi. Tässä siis valmis Meritähtitaivas-tyynynpäällinen:


Tyynyn taustapuoli on samaa kangasta kuin kukan taustalla:


Ompelin tyynyyn laiskuuttani vetoketjukiinnityksen. Olen suosinut nappilistoja, mutten tällä kertaa jaksanut ajatella ompelevani ensin monta napinläpeä ja sen jälkeen yhtä monta nappia.

Valitsin varastoistani epätodennäköisimmin käyttöön tulevan vetoketjun, eli tyynyyn valikoitui nyt viininpunainen, aika leveä takkivetoketju:


Vetoketjuhan jää piiloon – osasin kuin osasinkin järkeillä, miten ketju täytyy ommella, että se todellakin jää piiloon.

Nyt kun vielä saisin aikaiseksi paketoida tämän (sisätyynyineen, ostin Eurokankaasta litistettyjä sisätyynyjä, jotka kulkevat ongelmitta postipaketissa) ja lähettää Kummitädille!

Tuesday, 25 September 2012

arvostelen Block Party –kirjan.

Tämä kirja päätyi ostoskoriini kahdesta syystä: kansikuva puhutteli minua ja nimen jatkeessa "The Modern Quilting Bee" esiintyy sana moderni.

Tilkkukirjat: Block Party - The Modern Quilting Bee, Alissa Haight Carlton & Kristen Lejnieks. Kansikuva.

Alissa Haight Carltonin ja Kristen Lejnieksin kokoama kirja kertoo vuoden kestäneestä, virtuaalisesta "tilkkuiluringistä" eli 12 naista sopivat Internetin välityksellä tekevänsä kerran kuussa muutaman tilkkublokin toisilleen. Jokainen lähetti vuorollaan toisille ohjeet ja kankaita. Vuoden yhteistyön tuloksena syntyi siis 12 tilkkupeittoa.

Ringin jäsenet saivat kokeilla rajojaan niin värien kuin tekniikoidenkin suhteen. Kokemuksensa he kirjasivat yhteiseen blogiin. Kirjassa on esitelty kaikki 12 työtä ja jokaiseen on myös ohje.

Kirjan alku- ja loppupuolella ja siellä täällä muuallakin on vinkkejä siihen, miten tehdään nimenomaan moderneja tilkkutöitä, esimerkiksi kenossa oleva hirsimökkiblokki.


Tykkään kirjasta kovasti. Mallit ovat keskenään tosi erilaisia, inspiroivia. Jokainen rinkiläinen pääsee kertomaan ajatuksiaan tilkkuringistä, se on myös kiinnostavaa antia.

Jos haluaa itse perustaa tilkkuringin, tämän kirjan ohjeiden avulla se onnistuu kivuttomasti.

Monday, 24 September 2012

valmiita tilkkublokkeja.

Ahersin kivojen, raidallisten tilkkublokkien parissa viikonloppuna ja nyt minulla on 11 valmista, tasoittamatonta blokkia valmiina. Tässä niistä kymmenen – yhdestoista ei mitenkään sopinut kuvioihin mukaan:


Sinisiä blokkeja näyttää tässä vaiheessa syntyvän helpoiten, ja isoimmat jäännöspalat näyttävät olevan tummempia sinisiä.


Niinpä tilkkupinta on tässä vaiheessa enemmän sini- kuin minkään muun sävyinen.

Silitin blokkeja ja jätin pinon silityslaudalle. Tytär löysi Kissan niiden päältä makaamasta, mutta hänen ottaessaan (kännykkä)kameraa esiin tämä syyllinen siirtyi.


Niinpä Kissan rikoksesta ei jäänyt todistetta, mitä nyt hännänpää hieman lepää blokkien päällä.

Onneksi en edes aikonut näyttää, millainen työpisteeni ja koko ompeluhuoneeni makkari oli sen jälkeen, kun olin pari päivää etsiskellyt ja leikellyt jäännöspaloja. Aika kauhealta näytti. Nyt olen siivonnut, lattialla ei ole enää mitään – ennen kuin taas otan palat ja muut kankaat esiin.

Saturday, 22 September 2012

tutorial: kiva, raidallinen tilkkublokki.

Tällä tavalla voit toteuttaa kivan, väriä vaihtavan raidallisen tilkkublokin, jonka lopullinen koko on noin 32cm x 26cm. Tähän tilkkublokkiin voi käyttää jäännöspalakankaita, sillä menekki per kangas on pieni/pienehkö. Erityisesti pienimmät osuudet syntyvät pienistäkin paloista.

Kangasmenekki

  • Kahta kangasta tarvitaan kumpaakin vain 3 palaa,
    3,5cm x reilu 15cm palat.
  • Kolmatta kangasta tarvitaan 4 palaa,
    5cm x reilu 15cm palat.
  • Neljättä kangasta tarvitaan 4 palaa, 5cm x reilu 15cm
    + 2 palaa, 7cm x reilu 26c palat.

Tilkkutyöt: Ohje kivaan, raidalliseen tilkkublokkiin

Olen itse leikannut sopivan kokoisista jäännöspaloista sekä pieniä että keskikokoisia paloja, kaiken värisiä. Kun niitä on kertynyt muutamia, olen poiminut aina kaksi pientä pinoa ja yhden keskikokoisen pinon kokonaisuudeksi ja etsinyt niihin sopivan isomman palan, tai leikannut kangasvarastokankaista kaksi kaitaletta, toisen 7cm leveän ja toisen 5cm leveän.

Mittatarkkuudesta huomio

Blokkiin tulevat palat tasoitetaan korkeussuunnassa. Palojen pituuden ei tarvitsekaan olla tarkka, mutta palojen on hyvä olla tarkasti 3,5cm/5cm leveitä. Silloin raidat osuvat kohdakkain.

Raitapalojen ompeleminen

Viisisenttisiä kaitaleita voi löytyä valmiina. Silloin ei tarvitse välttämättä leikata kaitaleita noin 15cm pitkiksi pätkiksi, vaan voi ommella pienet palat ensin pötkönä kaitaleen kanssa yhteen ja sitten vasta leikata palat irti.


Tässä minulla on ollut vähän yli 30cm pitkä, 3,5cm leveä kaitale ja saman pituinen 5cm leveä kaitale, joista olen leikannut sitten kaksi palaa. Ja toinen setti on ollut valmiita 3,5cm x noin 15cm paloja, jotka olen ommellut pötkönä kiinni 5cm leveään kaitaleeseen.

Tarkoitus on siis ommella aina leveä + kapea kaitale yhteen pitkiltä sivuilta. Kaitalepareista ja yhdestä leveämmästä kaitaleesta sommitellaan tällainen kokonaisuus:


Palat ommellaan yhteen siis: leveä – kapea – leveä – kapea – leveä – kapea – leveä.


Nyt kannattaa käyttää silitysrautaa. Itse silitän saumanvarat toiselle puolelle, en auki.

Raitapalojen tasoitus/leikkaaminen

Seuraa tasoitusvaihe, jossa kannattaa olla tarkkana ja muistaa, kumpi osa on tulossa keskelle. Keskikappale nimittäin tasoitetaan 15cm korkeaksi.

Ensin viistetään toinen reuna suoraksi mahdollisimman pihisti ja huom! niin, että raidat kulkevat kohtisuoraan. Sitten viimeistellään pala tasan 15cm korkeaksi.


Kun ottaa kaveripalan käsittelyyn, voi vielä tarkistaa, että onhan varmasti kyseessä pala, jonka kangasta on vielä 7cm leveä (ja noin 2 x 27cm pitkä) kaitale jäljellä.

Sitten viistetään palan toinen reuna taas pihisti suoraksi, raidat suoraan kulmaan. Ja tästä palasta leikataan ensin yksi 7cm korkea pala ja sitten toinen 7cm korkea pala.


Kivan tilkkublokin kokoaminen

Ommellaan toinen 7cm raitakappale kiinni keskipalan toiseen pitkään reunaan ja toinen toiseen:


Kun saumanvarat on taitettu aina toiselle puolelle, nyt voi kääntää kappaleet niin, että paloissa saumanvarat ovat eri puolilla. Saumojen sovittaminenkin on näin helpompaa.

Hei, ja saumojen ei tarvitse täydellisesti sopia. Näistä tulee kivoja tilkkublokkeja, näistä ei tarvitse tehdä täydellisiä taidonnäytteitä!

Kun ylä- ja alapala on kiinni keskipalassa, silitetään taas, ja edelleen voi hyvin kääntää saumanvarat toiselle puolelle. Minä silitän varat samaan suuntaan keskenään.

Jos ompelun jälkeen palan lyhyet sivut näyttävät suoraviivaisilta, niitä ei tarvitse edes tasoittaa ennen kuin ompelee viimeiset 7cm leveät kaitaleet reunoihin. Jos eivät ole suoraviivaiset, kannattaa erittäin pihisti viistäen tasoittaa. Kaitaleen ompeleminen on silloin helpompaa.

Kun kaitaleet on kiinnitetty, ne voi tarvittaessa lyhentää, mutta tässä vaiheessa ei tilkkublokkia vielä kannata tasoittaa täydelliseksi.

Tilkkutyöt: Kiva, raidallinen tilkkublokki

Tässä valmis blokki.

Värivalintavinkkejä

Valitse raidat niin, että kapean ja leveän välillä on edes vähän kontrastia. Joko kuvio-, tummuus- tai värikontrastia.

Valitse samaan blokkiin esimerkiksi vaaleampi keskusta ja tummempi reuna tai päinvastoin. Kontrastiton blokki voi olla kiva seassa, mutta parempi tilkkupinta tulee, kun suurimmassa osassa blokeista on kontrastia.

Esimerkiksi juuri esittelemässäni blokissa on lopulta hyvä vaalea-tumma-kontrasti, vaikka keskipalassa yksinään oli aika vähän kontrastia ja reunapaloissa samoin.

Sen sijaan tässä mokablokissa on tosi vähän kontrastia.

Kuvioinnista

Tykkään itse tehdä sattumanvaraista tulosta, lähinnä siksi että tarkoista suunnitelmistani huolimatta voi jotain mennä eri tavalla kun olin halunnut, ja sitten harmittaa. Kun en edes tavoittele jotain, ei tule harmituksiakaan. Silti, kootessani raidallisia pintoja saatan hiukan testailla, miten kankaan kuviot olisivat parhaiten edukseen.

Järjestelisinkö sini-turkoosi-punaiset palat esimerkiksi näin:


Vaiko kenties näin?


Ei ole paljon eroa näiden vaihtoehtojen välillä, mutta hifistellä voi silti. Yleensä siis en hifistele, vaan ompelen palat yhteen satunnaisesti päin.

Friday, 21 September 2012

tilkkublokkeja jonoksi asti.

Ovatko nämä tilkkublokit jonossa kuin köyhän talon porsaat?

Tilkkutyöt: Kiva tilkkublokki, jossa kalterimaiset raidat

Ompelin tosiaan eilen blokit niistä pienistä paloista, jotka olin edellisenä päivänä leikannut jäännöspalakankaista. Alku ei ollut kovin lupaava.

Moka

Valitsin nimittäin kahdelle oikein mieluisalle pikkupalalle kaveriksi kankaat, jotka myös olivat jäännöspaloja. Niitä ei siis ollut kovin paljon saatavilla, mutta laskin, että riittäisivät kuitenkin hyvin. Yhtä kangastahan tarvitaan aika paljon, kun 5cm leveiden kaitaleiden lisäksi tarvitaan kaksi noin 26cm pitkää, 7cm leveää kaitaletta blokin sivuille.


Ompelin keskipalat ja leikkasin väärän palan halki. Minun piti leikata tuo nyt keskellä oleva kappale kahteen osaan, koska sinisävyistä kangasta minulla oli hyvä määrä myös sivukaitaleisiin. Jouduin kaivamaan kaikki kasat, että löysin lisää tuota kummallisen kirjavaa kangasta, ja silti jouduin ompelemaan toisen kaitaleen kokoon neljästä palasta. Onneksi kangas tosiaan on kirjavaa, joten jatkopalat eivät erotu lopputuloksessa.

Blokista tuli sitten aiottua kummallisempi. Kuviot olisivat varmasti toimineet paremmin, jos keskellä oleva sinisävyinen olisi ollut reunoilla. Mutta ei voi mitään! Käytän blokin silti tähän työhön, mikä tästä nyt sitten tuleekaan.

Onnistuminen

Olin jo lopettelemassa blokkiurakkaa, kun huomasin nämä vihertävät pikkupalat.

Tilkkutyöt: Kiva tilkkublokki, jossa kalterimaiset raidat

Etsin ensin vihertävää tai muuten väreihin sopivaa kangasta, mutta päätin sitten valita poikkeavan kankaan. En halua näistä blokeista liian keskenään sopivista kankaista tehtyjä, vaan näissä pitää olla särmää.

Ja huhhei, kivasti särmää ja kontrasteja. Aika kummalliset kuviot sointuvat tässä olemaan keskenään.

Laittakaa kommenttia, jos haluatte teko-ohjeen ja kangasmenekit tälle tilkkublokille (valmiiksi ommeltuna noin 32cm x 26cm). Blokin kolme osaa syntyvät aika pienistä jäännöspaloista; neljättä kangasta tarvitaan vähän enemmän.

Thursday, 20 September 2012

tilkkutyöt: kaltereita.

Nyt kun op art –vaikutteinen, tavallistani suurempi tilkkutyö on valmiina ja työhön pitäisi tehdä taustakappale, homma laahaa.

Ja sini-vihreäsävyiseen, aitausmaisesti kuvioituun ja Töölön Tilkkupajan Soilen ihanasti tikkaamaan peittoon pitäisi tehdä reunakanttaus. Sekin laahaa. Mikään ei oikein huvittanut.

Ensin ompelin vähän jäännöspalatilkkuja yhteen. En keksinyt, mitä paloista tekisin. Sitten pakotin itseni leikkuualustan ääreen ja onneksi keksin kokeilla Capitola Quilterin blogista bongaamani tilkkublokin tekemistä! Olipa hauska! Leikkelin nämä kappaleet jäännöspalalaatikosta löytämistäni tilkuista ja kaitaleista:


Jouduin kaivamaan kangasnyytin esiin ja leikkaamaan lisäpalaa, että sain tilkkublokkiin sivukappaleet.

Tilkkutyöt: Hauska kalterikuvioinen tilkkublokki

No nyt oli yksi blokki tehtynä, koko noin 32cm x 26cm. Näyttikin kivalta! Mitä seuraavaksi?

Keksin leikata palat vastaavanlaiseen, kalterimaiseen blokkiin niin, että kalterit olivatkin vaaleat ja tausta tumma:

Tilkkutyöt: Hauska kalterikuvioinen tilkkublokki

Nyt tilkkublokkeja on kaksi – vaalea ja tumma, tummin ja vaalein kalterein.

Ja leikkasin paloja kolmeen seuraavaan blokkiin (isoimmat osiot puuttuvat, koska niihin tarvitsen enemmän kangasta kuin jäännöspaloissani on kokoa).


Ajattelin ensin pitäytyä sinisissä sävyissä, mutta laajensin väriskaalaa muihin väreihin, kun nämä tilkut osuivat hyppysiin ensin. En tykännyt lähteä penkomaan laatikkoa nurin.

Nämä blokit ovat selkeästi tilkkupeittokokoa, mutta vähän pienentämällä voisin tehdä blokkeja, joista saisi kootuksi hienon laukun! Hmmm…

Tuesday, 18 September 2012

todistetusti nopea juopon polku.

Juopon polku –tilkkublokeista tekemäni op art –vaikutteinen pinta on valmis, ja nyt pitää peittoon loihtia taustakappale. Aloitin kokoamalla yhden "varsiympyräblokin".

Tilkkutyöt: Moderni kuvio juopon polku -blokeista

Kun olin leikannut kaikki blokkikappaleet, kellotin kaarevien kappaleiden ompeluun käyttämäni ajan.

Ompelin kahdeksassa minuutissa kymmenen blokkia, siis kymmenen kaarevaa saumaa. (No ne olivat lyhyitä saumoja, mutta silti!) Ei nuppineuloja, ei keski- ja välipisteiden kohdistamista, ei kaarevien reunojen loveamista ennen kuin blokki on ommeltuna.

Käytin vain metodia, jonka näin tällä videolla She Can Quilt -blogissa.

Amy Butlerin laukkuohjeisiin lisävinkki 

Ihmettelin tässä postauksessani, miten ihmeellisen paljon tukikankaita ja muita tukimateriaaleja pitää ohjeen mukaan käyttää Amy Butlerin laukkuihin, esimerkiksi Blossom-laukkuun.

Ehkä voisin tukea laukkukappaleet tutulla tavallani. Elizabeth Green-Hartman nimittäin kertoo Oh, Fransson –blogissaan tässä postauksessa, miten hän toteutti Amy Butlerin Weekender-laukun. Hän nimenomaan mainostaa sitä, ettei noudattanut ohjeen tukikangaskehotuksia, vaan käytti vanutikattuja kappaleita (ja ilmeisesti jossain välissä myös canvas-paksuista puuvillakangasta).

Hahaa! Minunkin varmaan kannattaisi kokeilla.

Sunday, 16 September 2012

tylsähköä mutta pakollista.

Tilkkutyöt ovat kivoja, mutta osa niihin liittyvästä työstä on välillä aika puuduttavaa. Tykkään väpästellä pienten palasten kanssa ja tietysti se vaihe on tosi kiva, kun niistä pienistä alkaa koota isoa ja tilkkupinta rupeaa näyttämään joltain. Sitten kun tilkkupinta on jo koossa ja pitää mittailla ja leikellä sille kehyksiä, minulle tulee tyhjä katse. Mutta tehtävä on sekin osuus.

Tälle viher-harmaa-mustalle op art –vaikutteiselle tilkkupinnalle tein tietysti enimmäkseen kirkkaan vihreän ohuen kehyksen ympärille.


Tämän levyisen kehyksen ompeleminen ei vielä ole homma eikä mikään!


Jos tätä ja toista tosi kirkkaan vihreää kangasta olisi ollut tarpeeksi, olisin tehnyt sisäkehykset kokonaan niistä. Huokaus! Jouduin käyttämään kaikenlaisia vihreitä näiden lisäksi.

Peitteen alakulma on hiukan kuin se olisi eri paria muun pinnan kanssa, mutta olkoon! Musta ja tummanpuhuva leveä kehys toimivat tässäkin.


Olin suunnitellut ompelevani mustat kehykset vaaleaan ylänurkkaan, mutta se alkoi vaikuttaa liian kovalta kontrastilta. Sitä paitsi tuo kirkkaan vihreä näytti niiiin hyvältä juuri mustan vieressä, että laitoin mustat tänne muutenkin mustanpuhuvaan nurkkaan. 

Olisin myös voinut käyttää mustaa koko työn ympäri, mutta arvatkaa. Kyllä, mustaa kangasta ei ollut tarpeeksi, vaan jouduin käyttämään kaikenlaisia mustia ja harmaita kankaita näissä uloimmissa kehyksissä.


Kehykset kasvattivat peiton kokoa, se on aika iso (mutta en ole tässä vaiheessa tarkkaan mitannut sitä). Minun pitäisi tikata se kotikonstein, koska se suorastaan vaatii kuvioiden mukaan kulkevaa tikkausta, mutta peiton koko hirvittää. Olisi paljon kätevämpää viedä tämäkin tikkauspalveluun.

Vekki penäsi edellisen postauksen kommentissa kuvia sini-vihreästä, aitausmaisesti kuvioidusta tilkkupeitteestä valmiina, koska esittelin jo sen tikkauksia. Se ei valitettavasti ole vielä valmis, joten en voi sitä kunnolla esitellä. Valmistujaiskuvat tulevat varmasti, kunhan saan sen kantattua! Olen tosi tyytyväinen peitteeseen, enkä usko kanttaukseni pilaavan sitä mitenkään.

Saturday, 15 September 2012

onnistunut tikkaus.

Sain sini-vihreän, aitausmaisesti kuvioidun tilkkupeitteeni Töölön Tilkkupajan Soilen longarm-tikkauksesta torstaina Helsingin tilkkukilta Syyringin kiltaillassa.

Ooh! Aah! Ihanat tikkaukset! Vihdoinkin saattaa käydä niin, että "pidän taustasta melkein enemmän kuin itse tilkkupinnasta," hahah.

Tilkkutyöt: Tilkkupeitteen longarm-tikkauskuvio läheltä.

Vähän puistattavasti ysärimäinen, harmahtava verhokankaanikin oli tikkauksen voimasta muuttunut erinomaisen kivaksi pinnaksi. Ysärikuvioiden sijaan tikkaus vie huomion.

Peite on nyt valmiudessa, että tasoittelen sen reunat ja ompelen siihen reunakantin. Niin, ja nimi pitää keksiä ja nimilappu laittaa vielä ennen reunakanttausta. Kismittelee, kun tiedän keksineeni tälle osuvan nimen yhtenä iltana, mutta nyt olen unohtanut koko idean.

Tilkkutyöt: Tilkkupeitteen longarm-tikkauskuvio läheltä.

Olen aivan täpinässä tikkauspalvelun minulle tuomista eduista. Esimerkiksi:

Minun ei tarvitse harsia työtäni! Vielä tikkaisinkin peitteen omalla kotikoneellani (ja onhan sitä tullut tehdyksi), jos joku harsisi osat yhteen. En ole investoinut tarpeeksi moneen hakaneulaan, ja lankaharsimus on konetikkaajallekin mukavampi, joten juuri mitään helpotusta ei ole. Minulla ei myöskään ole muuta paikkaa harsimiseen kuin makuuhuoneen lattia. Siksi minulla on yleensä aika kiire harsia työ. Voi että se on puuduttavaa hommaa.

Minun ei myöskään tarvitse itse varastoida valtavia tikkausvanupaaleja. Ostan ilomielin Soilelta tikkausvanun! Minulle kävi yleensä vielä niin, että olin sekä tilkku- ja taustapinnan valmiusmielessä että henkisesti valmis ryhtymään uuvuttavaan harsimisoperaatioon, kun huomasin tikkausvanua olevan liian vähän.

Tikattu työ on helpompi kantata. Longarm-tikkauksessa kone ensin harsii kaikki pinnat yhteen ulkoreunoista. Valmiiksi tikatussa työssä on paitsi tikkaus, myös suora ommel ulkoreunan ympäri. Ulkoreuna on siis litteä, ja siihen on paljon helpompi ommella kanttinauha.

Nyt voin valmistaa isommankin peitteen. Harsimisalustani eli makuuhuoneessa vapaana olevan lattian pinta-ala on käytännössä asettanut ylärajan tilkkupeittojeni koolle. En ole halunnut ryhtyä akrobatiaan, jota harsinpinta-alaa suurempi peitto olisi vaatinut. (Olisihan valtavan peitteen tikkaaminenkin ylen hankalaa kotikoneella.) Töölön Tilkkupaja sen sijaan voi tikata jopa 3m leveän työn.

Toki joku voi ajatella, ettei valmis peite ole kokonaan itse tekemäni, eikä se olekaan! Mutta en toisaalta ole itse värjännyt käyttämiäni kankaita enkä aina ole keksinyt malliakaan itse. Missä siis kulkee "itse tehdyn" raja?

Totuus on myös se, että olen tänä vuonna saanut valmiiksi ennätysmäärän isohkoja tilkkupeitteitä (tosin pieniä töitä eli pussukoita ja tilkkulaukkuja olen vastaavasti tehnyt paljon aiempaa vähemmän). Jos olisin joutunut tikkaamaan viimeiset kolme työtä itse, ainakin kaksi niistä olisi erittäin todennäköisesti edelleen kesken.

Wednesday, 12 September 2012

tilkkutyöt juopolla polulla.

Viikonlopun aikana ahersin juopon polku –tilkkublokkieni parissa ja sain ne lopulta kokoon. Ensin kolmeksi pitkäksi pötköksi:


Tässä palat ovat vierekkäin, eivät vielä ommeltuina kiinni toisiinsa. Kokonaisuus näyttää vielä siistimmältä, kun koko tilkkupinta on koossa ja aseteltuna sängylle:


Peitto ei ole vielä kokonaan tässä. Ompelen juopon poluille ensin räväkän vihreän, kapean kehyksen ja sen ulkopuolelle vähän leveämmän jonkun värisen kehyksen. Koska peitteen oikeassa alareunassa on kovin paljon mustaa, saatan tasapainottaa kokonaisuuden niin, että uloin kehys onkin vasemmasta yläreunasta paljon tummempi kuin muualta. Ehkä se tasapainottaa, ehkä ei.

Peite taitaa joka tapauksessa jäädä meille kotiin asumaan, koska Mies vaikutti pitävän tästä tavallista enemmän. Valitettavasti makkarin muu väritys ei soinnu tähän – muuten saisimme uuden päiväpeiton.

Material Obsession Two 

Sarjassa kirja-arvosteluja on vuorossa Kathy Doughtyn ja Sarah Fielken yhdessä kirjoittama Material Obsession Two. Minulla on ensimmäinen osa, ja vihdoin raatsin ostaa kakkososan.


Kiitämme – 
Kirjassa on erinomaiset kuvat, kunnollisilta vaikuttavat ohjeet ja paljon ideoita. Pidän kirjan värikkyydestä ja tykkään myös ihastella töissä käytettyjä ihania kankaita!

Kirjan parasta antia on tarkastella kahden kirjoittajan erilaisia versioita samasta teemasta, esimerkiksi tässä Lone Star –mallista:


On hauska nähdä, miten erilaisen työn kumpikin tekee, vaikka perusmalli tai –idea on sama.

Moitimme – 
Koska itse käytän senttimetrimittoja, kirjassa johdonmukaisesti käytetyt tuumamitat eivät toimi minulle. Tuumissa työskenteleviä tämä ei tietysti häiritse.

Pannulappu työn touhussa 

Työkaverini Li sai tekemäni Lootuskukka-pannulapun. Hän ei tyytynyt ripustamaan sitä vain näytteille, vaan otti sen käyttöön.


Varmaan pannulappu suojasi kättä, koskapa hän lähetti minulle kuvan! Muussa tapauksessa olisin ehkä saanut Lootuskukkani takaisin.

Monday, 10 September 2012

uusi kirja-arvostelu. ostoksia.

Menin pari viikkoa sitten aivan tärviölle ja ostin Amazonista useamman tilkku- ja ompelukirjan kerralla, ja lisäksi yhden lukupokkarin. Järkeilin itselleni, että tulee edullisemmaksi ostaa kerralla. En ole vertaillut hintoja, mutta olen vakuuttunut tästä. Tosi järkevä olin.

Menin koko nettikirjakauppaan, koska olin Syyringin kiltaillassa päässyt vähän lehteilemään tilkkuystäväni Ellen näytille tuomaa Quilting Modern –kirjaa, ja minusta tuntui kuin se olisi kirjoitettu suoraan minulle.

Jacquie Gering ja Katie Pedersen ovat siis koonneet Quilting Modern –kirjan, selitteenä vielä "techniques and projects for improvisational quilts".

Quilting Modern -kirjan kansikuva

En ole kovin kauan tiennyt, että usein käyttämälläni tilkkuilutavalla on nimi "improvisational," ja että se on oikein tekniikka. Kuulostaahan se hienommalta kuin kuvailla, että "en oikeastaan suunnittele etukäteen juuri mitään; otan kankaita ja paloja esiin, ompelen niistä jotain ja katson sitten, mitä blokeista muodostuu".

** Tästä tulikin mieleeni. Kun vielä asuin kotona, Äiti saattoi iltaruuan laittamisen aikaan kysyä, paistaisiko hän vähän perunaa ja makkaraa, ja panisi mukaan vähän sipuliakin. Tälle ruualle hänellä ei ollut mitään nimeä. Olin yli 20-vuotias, ennen kuin minulle valkeni, että hän oli kaikki nuo vuodet tehnyt pyttipannua. **

Quilting Modern –kirja siis 

Kirja on todella minun makuuni. Siinä on paljon kuvia ja kaavioita ja ohjeet vaikuttavat kerrankin aivan järkeviltä. (Ainakaan mikään omituisuus ei hyppää silmille.) Mallitöiden värit ovat enimmäkseen sellaisia, mistä tykkään, ja projektien/ohjeiden lisäksi on annettu tsiljardi vinkkiä, miten mallitöiden innoittamana voi tehdä oman toisintonsa.

Tilkkutyöt on kuvattu hyvin: niin, että tikkauskuviokin näkyy. Osa on tikattu kotikonstein, osa longarm-koneella. Sain kirjasta lukuisia ideoita sekä kuvio- että tikkausaiheisiin. Suosittelen!

Ideat polttelivat niin ankarasti, että suunnistin kangaskauppaan hankkimaan yksivärisiä (tai yksivärisehköjä) kuoseja, ihan kaiken varalta. Asiallisena asiana minulla oli sisätyynyjen hankkiminen. En voi tehdä kummitädille tulevaa tyynynpäällistä valmiiksi, ellei minulla ole sisätyynyä siihen.

Olisin mieluiten ostanut selvästi luonnonvaaleaa sekä lyijynharmaata tai violetihtavan harmaata kangasta, mutta jälkimmäistä ei ole olemassa, ainakaan suomalaisissa kaupoissa. Niin siis ostin vaaleaa, melkein valkoista puuvillaa ja tumman suklaanruskeaa, ihan vähän kuvioitua kangasta.

Yksiväriset vaalea ja ruskea kangas

Ruskea on vähän tylsempi kuin olisin halunnut, mutta toisaalta musta lakanatyyppinen kangas on liian kovan värinen. Nämä vaalea ja tumma ovat sitä varten, jos haluankin tehdä samalla periaatteella tilkuilleni kehyksiä kuin "Iloinen yllätys" –tilkkupeitossani.

Totta kai palalaari piti penkoa, Eurokankaassa kun olin.

Punaiseen sopivia palakankaita

Tässä sekalainen valikoima. Musta, vihreäpallollinen kangas sopii ehkä tekeillä olevan tilkkupeiton reunakantiksi, siksi se lähti mukaani.

Värikkäitä palakankaita

Olin niin lähellä Amy Butler- (ja muiden vastaavien suunnittelijoiden) valikoimaa, että tuntui typerältä lähteä kotiin ilman yhtäkään palaa lempikuosejani. Onko tässä jo vähän överiä?

Ihania Amy Butler -tyyppisiä kankaita

Ei ole, varsinkin kun kuulin Eurokankaan luopuvan AB-kuoseista. Nykyiset pakat myydään loppuun ja siinä se. Byääh! Täytyy varmaan järkevöityä ja ruveta ostamaan ihanat kuosit nettikaupoista.

Apua! Tilkkuvyöry! 

Tämä ei ole uutta lajia matto, tämä on ompeluhuoneen makkarin lattia, jota kutsun myös suunnitteluseinäksilattiaksi.

Tilkkutyöt: Op art -vaikutteinen tilkkutyö täyttää lattian.

Kylläpä op art –kuvioinen tilkkutyöni näyttää kontrastittomalta! Paitsi nuo kulman räväkät musta-vihreät blokit.

Myönnän! Tykkään niistä blokeista eniten, ja harmaammat näyttävät … no, harmaammilta.

Minä:

Tilkkutyöt: Tilkunviilaaja tekee.

Friday, 7 September 2012

tilkkukirja-arvostelut.

Lainasin kirjastosta Trine Bakken kirjan "Pientä ja suurta tilkuista". Olen selannut tämän läpi aikaisemminkin, mutta siitä on jo aikaa. Usein sitä saa uusia ideoita, vaikka lukisi kirjan toista tai kolmatta tai kymmenettä kertaa.

Trine Bakke: Pientä ja suurta tilkuista -kirjan kansikuva

Tosi kivat kuvat, nättiä ja söpöä hän on tehnyt ja kivan jutustelevasti tämä on kirjoitettu. Ideamaisena kirjana suosittelen.

Aikamoinen guru täytyy vain olla, jos näillä ohjeilla saa järkevää syntymään. En ole kysellyt, mutta mahtaako kukaan osata näillä ohjeilla tehdä oikein?

Ote Trine Bakken kirjasta

"Pane pussin puoliskot yhteen oikeat puolet vastakkain ja ompele sivusaumat. Vie ommelta hiukan vinoon lähestyessäsi vetoketjua niin, että pussin kulmiin ei jää reikää."

Luulen tietäväni, mitä ensimmäinen lause tarkoittaa, mutta miten niin pitää viedä ommelta vinoon? Minne vinoon? Lähestyessäni vetoketjua? Entä kun olen vetoketjun kohdalla?

"Voit ommella vetoketjuun pääpalat. Silloin pussin yläreunasta tulee vetoketjun ja sivusauman kohdalta siistimpi. Pussi on tässä tapauksessa hieman eri muotoinen, sillä vetoketju ei ulotu reunaan asti."

Aika ylimalkaisesti sanottu, ompele pääpalat jos haluat! Tiedän kokemuksesta, mitä tässä tarkoitetaan, mutta olenkin tehnyt aika monta pussukkaa. Miten niin pussi on eri muotoinen? Sitä en ymmärrä. En kyllä lähde kokeilemaankaan. Good luck vaan sille joka kokeilee.

Kirjailija itse vaikuttaa pystyvältä ja täysjärkiseltä, joten alkuperäiset ohjeet saattavat olla kunnolliset. Kenties kirjan on kääntänyt joku, joka ei itse ompele. Anteeksi nyt kääntäjälle ja kirjailijalle, mutta tällaiset ohjeet ovat painetun sanan haaskausta.

Amy Butler's Style Stitches

Ostin itselleni kirjan "Amy Butler's Style Stitches". Olihan se PAKKO ostaa, kun olen fanittanut hänen kankaitaan jo kauan aikaa.

Amy Butler's Style Stitches -kirjan kansikuva

Kansi on ihana ja kuvat ovat herkulliset ja mikä parasta, kirja on kierreselkäinen. Sen saa siis selkämystä tärvelemättä kokonaan avoimeksi pöydälle. Pöydällä tätä täytyy varmasti pitääkin. Olen lukenut blogolandiassa, että Amy Butlerin ohjeita olisi vaikea seurata, mutta nyt ymmärrän, miksi:

Ote Style Stitches -kirjasta

Nämä on varmaan testattu ja toivon näiden olevan 578 kertaa järkevämmät kuin yleensä ompeluohjeet ovat, mutta veikkaan tarvittavan aikamoista sinnikkyyttä, että pysyy näistä kärryillä. Muutamissa kohdissa on joku kuva vähän avuksi, mutta yleensä ei ole.

Kirjassa on kai kaikkiin malleihin kaavat. Sitä puolta en ole tutkinut vielä.

Tykkäsin yhdestä mallista niin, että tutustuin tarvikeluetteloon, ja hämmästyin kyllä. Laukku on noin 36cm x 21cm ja noin 15cm syvä – ei siis mikään jättisäkki. Silti kirja pyytää varaamaan 50cm leveää tukikangasta kokonaista 270cm. Siis melkein kolme metriä. Extra heavy stabilizer –nimistä samaten 50cm leveää tuotettakin tarvitaan pari metriä.

No kai näitä tukituotteita sitten menee, kun kaikkiin laukun osiin tulee tukikangas ja moneen osaan vielä extra heavy stabilizer.

Varautumista hankaloittaa, ettei minulla ole tukituotteista mitään käsitystä, eikä kirja kerro, millaisia tukien pitäisi olla. Jos en saa sitä tuotetta mikä tässä on mainittu, korvaavan ratkaisun kehittäminen on ihan arvailua.

Silti tämä on ihanan näköinen, ihana kirja.

LinkWithin

Related Posts with Thumbnails