Thursday, 31 December 2009

kankaisen joulukuusen lehvät

Useamman illan puurtaminen on tuottanut ihmeen pienikokoista tulosta, mutta kangaskuusen osat ovat nyt jokseenkin valmiina.

Kuvassa lehvärivi A kuusen vartalon ympärillä. Otin lähikuvan, jotta käsintikkaus erottuisi jotenkin. Riviä ei edelleenkään ole ommeltu vartaloon kiinni.


Loput lehvärivit kokojärjestyksessä:


Kuvassa esiintyy myös käsintikkauksessa käyttämäni lanka, jonka sain Äidiltä jokusia vuosia sitten. Hänelläkin se on ollut jokusia vuosia tallessa. Lanka lienee ostettu Rauman Sokoksesta hintaan 2mk16p.

Värkkäsin eilen jo latvatähdenkin. Ohjeen mukaan tähti tehdään pykänauhasta, näppärän oloisesti kursimalla muutama vierekkäinen pykäharjanne yhteen. Minun nauhani oli varmaan pienempää kuin ohjeessa, ja kursiminen sujui vaikeasti. Koristin valmiin, suunnilleen tähden muotoisen kappaleen vihreällä paljetilla (nauha oli vihreää), joka kätevästi piilotti kömpelön tähtitoteutukseni.

Tuesday, 29 December 2009

ennakkotietoa tilkkutyönäyttelystämme

"Talvisia tarinoita"

Helsingin tilkkukilta Syyrinki järjestää tilkkutyönäyttelyn helmikuussa 2010.

Näyttely pidetään Kustaankartanon vanhustenkeskuksen ravintolassa,
osoitteessa Kivalterintie 16 K, 00620 Helsinki. Se on avoinna 2.-28.2.2010 arkisin 8-15 ja viikonloppuisin 10-15.

Varmasti saan itsekin näytille ainakin yhden työn!

Näyttelyjulisteen voi käydä katsomassa Syyringin kotisivulta.

Monday, 28 December 2009

kankainen joulukuusi

Kirjoitin aikaisemmassa postissa järjettömästä tarpeestani valmistaa kankainen joulukuusi. Ajatus ei jättänyt minua rauhaan, ei sitten millään, ja jouduin keskeyttämään lilahtavan torkkupeiton kokoon keittämisen aloittaakseni joulukuusiprojektin.

Tähän hetkeen mennessä tapahtunut seuraavaa:

- Kuusen vartalon kaava piirretty suoraan kankaalle, leikattu ja ommeltu täyttöaukkoa vailla kiinni.

- Kuusen vartalon pohjakappale leikattu ja vartta varten huoliteltu reikä pohjaan.

- Vartalopalat ommeltu käsin yhteen.

- Vartalo täytetty. Käytin tähän tilkkutyöprojekteistani jääneitä silppupaloja.

- Lehväpalojen kaavat A-F piirretty kuitukankaalle.

- Kaavat A, B ja C leikattu, niiden mukaan leikattu lehväpalat (etu- ja taustapuoli) sekä kaavaa saumanvaran verran pienemmät, ohuet vanupalat.

- Lehvärivien A ja B palat yhdistetty renkaaksi, vanut harsittu paloihin, taustakangas ommeltu reunasta ja käännetty.

- Lehvärivit A ja B koristetikattu käsin.

Kuvassa lehvärivit A ja B kuusen vartalon ympärillä. Kuvassa (ehkä) kajastavat langanpätkät kuuluvat asiaan, sillä kuusen täyttöaukkokin on vielä ummistamatta ja lehvärivit ompelematta kuusen vartaloon kiinni.


En voi kuin ihmetellä, miksi ihmisen pitää tällaistakin omasta vapaasta tahdostaan tehdä.

Saturday, 26 December 2009

lilahtava torkkupeitto keittyy kokoon

Koska olin ommellut 3x3-paloja ketjussa, aina noin 10 kpl kerrallaan, minulla oli lopulta käsissäni silitettyjä paloja ketjutettuina. Palat olivat tietysti ketjuissa satunnaisessa järjestyksessä. Silityksen jälkeen asettelin ketjut sileästi matolle ja leikittelin hetken ajatuksella, että lopullisessa torkkupeitossakin palat olisivat miten sattuu. Etsin esiin kankaan, josta tulee paloille tausta, ja nostin ketjut sen päälle.



Järjestys näytti liian epämääräiseltä.

Leikkasin palat irti toisistaan ja järjestelin ne uudelleen sävyn perusteella. (Kuva on otettu hetki sen jälkeen, kun olin päättänyt olla tyytymättä satunnaiseen järjestykseen. Siksi muutama pala on jo irti toisistaan.)

Vinkkinä voin sanoa, että tässä työvaiheessa kännykkäkamerasta on paljon apua. Otan kuvan työstä ja katson kuvaa pienessä koossa kännykän näytöltä. Kuvasta hyppäävät esiin palat, jotka eivät sujuvasti soinnu kokonaisuuteen. Niiden paikat on sitten helpohko vaihtaa. Muutaman paikanvaihdon jälkeen – näps – uusi kuva tarkasteluun.

Tässä järjestys, joka ainakin illalla vaikutti kelvolliselta.

Friday, 25 December 2009

lautasliinat taiteltuina

Kuten jo aikaisemmin kerroin, ompelin jouluaaton juhlapöytää varten kankaiset lautasliinat.

Aattona katoin pöydän täysin poikkeuksellisesti ajoissa, ja ehdin miettiä lautasliinojen näyttävämpää taittelemista. Yleensä joko unohdan lautasliinat kokonaan tai survon ne viime tingassa laseihin pystyyn.

Muistin, että sain Äidiltä perinteisen keittokirjan, jossa on kattavasti ohjeita paitsi ruuanlaittoon, myös kaikkeen muuhunkin syömiseen ja juomiseen liittyvään. Tarkistin hakemistosta, ja aivan oikein: kirjassa oli sivukaupalla lautasliinojen taitteluohjeita.


Kokeilin ensin piispanhiippa-nimistä taitteluohjetta, joka ei päällisin puolin näyttänyt kovin vaativalta. Ei onnistunut. Lumpeenkukaksi taiteltu liina näytti taidokkaalta, mutta piirrosohje vaikutti piispanhiippaa ymmärrettävämmältä. Kokeilin onneani ja tulos oli näyttävä!

Wednesday, 23 December 2009

täydellinen järjestys

Kokoan 3x3-paloja edelleen, ja kuten kuvista näkyy, palat ovat täydellisesti järjestyksessä.

Valmiit 3x3-palat odottavat tässä siistissä kasassa silitystä.


Viimeistä 3x3-palan saumaa ketjussa:


Toinen jouluinen välipala eli toinen olkkarin joulutyynyistä. Etupuolen kuvio on paper-piecing-tekniikalla toteutettu. Muistaakseni minulla oli kuvio sisimpine reunakaitaleineen useamman vuoden valmiina. Muistan kuitenkin varmasti, etten pitänyt reunakaitaleen väristä lainkaan. Ehkä eteneminen pysähtyi siihen. Viime vuonna ostin sitten ihanasti kimaltelevaa havukangasta, joka sointui kuvioon hyvin, ja tyyny onneksi valmistui.


Taustapuoli on myös kiva, mutta ei sentään yhtä kiva kuin etupuoli.


Tyynyn alareunassa on nepparikiinnitys. Päädyin siihen, koska en halunnut nappilistaa katkaisemaan taustapuolen neliökuviota. Eikä sopivaa vetoketjua ollut.

Tuesday, 22 December 2009

viime hetken joululahjavinkit ompelijalle

Jos olisin ostamassa itselleni joululahjaa, ja jos olisin liikkeellä vasta nyt, tutkailisin seuraavia:

- Hyviä nuppineuloja. Nuppineulatkin kuluvat, vääntymisestä puhumattakaan.

- Teräviä hakaneuloja. Hakaneuloja tarvitaan tilkkuilussa eikä niitä voi olla liikaa. Ainakin itselläni hakaneuloja on hiukan liian vähän, ja osa niistäkin on hiukan liian paksuja ja tylsiä. Pelottaa aina joutuessani turvautumaan huonoimpiin niistä, että kangas jotenkin kärsii.

- Kankaita. Menisin liikkeeseen, jossa myydään paljon erilaisia puuvillakankaita ja valitsisin esimerkiksi viisi erilaista mielestäni hirveän rumaa kangasta. Tarkoituksella. Tai viisi sellaista, jotka eivät lainkaan sovi yhteen. Jos haluaisin brassailla värisilmälläni, valitsisin tietysti varman: viisi täydellisesti toisiaan tehostavaa kangasta. Vaikka 50 cm jokaista.

- Tikkauslankaa. Ostaisin kaksi rullaa samaa väriä, mitä tahansa.

Ja koska tietäisin, että harrastan erityisesti laukkujen ompelemista, katsastaisin vielä:

- Nappeja. Valitsisin muutaman laukun kiinnikkeeksi sopivankokoisen, keskenään erilaisen napin.

Jouluinen välipala: ompelin viime jouluksi kaksi aiheeseen sopivaa tyynyä olkkarin sohvalle. Toisen tyynyn juttu on etupuolen kangas, jossa on jouluisia, klassisesti piirrettyjä tilannekuvia.


Kankaan kuvioinnissa näkyy myös kissoja. Hyvä juttu.


Tyynyn taustapuolen kokosin paloista. Tämä on ihan yhtä hauskan näköinen kuin etupuolikin.

Monday, 21 December 2009

ensimmäiset lilahtavat 3x3-palat

Jouluvalmistelukiireiden lomassa olen saanut leikattua, ommeltua ja silitettyä paloja lilahtavaan torkkupeittoon.

Palat ovat 5x5cm. Leikkaan ensin viisi senttiä leveän kaitaleen ja siitä edelleen neliöitä. Saatan panna 3-4 kaitaletta päällekkäin ja leikata useamman neliön kerrallaan.

Tehdessäni 3x3-paloja asettelen neliöt valmiiksi työpöydälle muodostelmaan. Ompelen ensin ylemmän ja keskirivin neliöt kaksi kerrallaan ketjussa toisiinsa. Katkaisen langan ja ompelen alemman rivin neliöt keskirivin neliöihin, taas ketjussa. Aloitan seuraavan 3x3-palan katkaisematta lankaa välillä, mutta irrotan valmiin 3x3-aihion ommeltuani ensimmäiset neliöt yhteen.

Näin 3x3-palojen osat pysyvät toisissaan kiinni, ja silittäminen on helpompaa. Rivit täytyy kuitenkin silittää (tai ei täydy mutta helpottaa ompelua, jos silittää) ennen kuin ne yhdistää toisiinsa.

Sain eilen kokoon noin 70 pala-aihiota ja päätin tänään ruveta ompelemaan rivejä yhteen. Tässä ensimmäiset ennen niiden silittämistä.


Ompelin viikonlopun aikana myös kaksi ekokassia, mutta ne tulevat joululahjoiksi, joten niistä en voi vielä julkaista kuvaa.

Muuten, kassin sangat – sopiva pituus on 34 cm. Kiinnitän sangat yleensä 11-13 cm etäisyydelle toisistaan eli kassin keskikohdasta 5,5 – 6,5 cm.

Friday, 18 December 2009

lilahtavan torkkupeiton esiasteita

Uusimman tilkkutyön työnimenä on täten "lilahtava torkkupeitto". Ompelin eilen lukuisia 3x3-paloja puolivalmiiksi ja silitin ne myös. Nyt paloista näkee hieman, millaisia valmiit 3x3-palat ehkä ovat.

Peittoon tulee hyvin tummia paloja:


Kaikki palat eivät ole lilaa nähneetkään:


Olen tehnyt jo aikaisemmin torkkupeiton tällä mallilla. Tästä tulee periaatteessa samanlainen, mutta kehyskankaan väri on aivan toinen.

Minun piti eilen silittää myös uusi PC-laukkukangashankintani, jonka olen varmuuden vuoksi pessyt ennen käyttöä (vaikka hintatietolapussa luki "kutistettu"). 3x3-paloja oli kuitenkin niin monta, etten sen silitysrupeaman jälkeen enää malttanut silittää muuta. Tässä siis silittämätön PC-laukkukangas. Toivottavasti saan pian lisää mustia 70-senttisiä vetoketjuja, niin pääsen valmistamaan seuraavaa laukkua!

Thursday, 17 December 2009

syyrinki rulettaa

Joulunajan kunniaksi estotonta kehua Helsingin tilkkukilta Syyringistä. Kehuja voinee soveltaa lukuisiin muihinkin tilkkukiltoihin ja/tai yhteisöihin, jotka kokoontuvat tilkkuilun merkeissä.

Olen kuulunut Syyrinkiin useamman vuoden. Halusin ensin kokea, mitä tapaamisissa tehdään, sillä en oikein osannut kuvitella niistä mitään. Jäin koukkuun heti ensimmäisessä kokouksessa.

Parasta kiltailloissa on tietysti se, että kaikki ovat kiinnostuneita tilkkuilusta. Kaikki ymmärtävät, miten joku kangas on vain pakko ostaa (vaikka kaapit ovat ennestään täynnä). Ja jokainen haluaa aina nähdä kaiken, mitä joku muu on tehnyt – heitä ei tarvitse suostutella katsomaan.

Sen lisäksi että itse saa kertoa, näyttää ja jakaa tuntojaan, kiltailloissa kuulee muiden tilkkutekemisistä ja näkee heidän luomuksiaan. Show and Tell -osuus on kiltailloissa yleensä parasta. Toisinaan kiltalaisilla on mukana kuvia näyttelyistä, joissa he ovat käyneet. Taas näkee lisää ja vielä erilaisempia tilkkutöitä.

Olen päässyt kiltailloissa myös oppimaan uutta ihan käytännössä. Ehkä hyödyllisin, tai ainakin eniten tarvitsemani oppi olivat Martan kassin sangat, mutta paljon muutakin uutta olen oppinut. Syyrinki on järjestänyt kiltalaisille ihan kursseja, joissa on ollut joko ulkopuolisia tai kiltalaisia opettajina. Olen opetellut sashiko-värjäystä, rasian tekemistä ja luovaa tilkkutyötä Maija Brummerin tyyliin.


Tässä syntyy kuusikulmainen rasia.

Parasta killassa? Kiltaystävät, joista en tuntenut ketään, kun ensimmäisen kerran osallisuin kiltailtaan, mutta jotka ovat minulle hyvin tärkeitä tänään. Yhteisen harrastuksen voima on mahtava.

Mainitsemisen arvoista lienee vielä, että olen aloittanut torkkupeiton ompelemisen. Toistaiseksi olen yhdistellyt aiemmin leikkaamiani (enimmäkseen) violetteja, viininpunaisia ja harmaita paloja 3x3-ruuduiksi.

Wednesday, 16 December 2009

joulutervehdys jo nyt

Hyvää joulun odotusta ja joulun aikaa kissamme Sokerin suloisuuden välityksellä!


Taustalla uusi Joulupalloilua-tilkkutyöni. Nojatuolille on joulukaudeksi taiteltu amerikkalaisen ystäväni Janellin taiteilema torkkupeitto. Kissa suvaitsee maata tässä silloin tällöin, vaikka pelkälle nojatuolille olisi niin paljon helpompi jättää näkyvä jälki (tukku vaaleita kissankarvoja).

Tuesday, 15 December 2009

valmis puna-oranssi

Jipii! Puna-oranssilla terästetty tilkkulaukku on valmis!



Koko valmiina: 40cm leveä, noin 20cm korkea, syvyys enimmillään noin 10cm.

Erityispiirteitä:

Kohtuullisen tukeva rakenteeltaan, seisoo itsekseenkin.


Sisätasku (en aina ajoissa muista tehdä taskua vuoriin).

Tuhdit sangat: moninkertainen kangas ja pyykkinarupätkä sisällä.

Magneettinappi kiinnitysläpässä.

Yläreunaan lisätty pieni kangaslenkki, johon saa kiinni koristeen, heijastimen tai vaikka avainnippuun kiinnitetyn ketjun (avaimia säilytetään kassin sisällä).

Monday, 14 December 2009

puna-oranssi laukku

Puna-oranssilla terästetty laukku on lähes valmis.

Sain jo perjantaina osat tikkausvalmiuteen.


Kerrokset: alinna ohuehko vanu. Seuraavana kerroksena collegeneulosta, johon oli silitetty kovikekangas. Päällimmäisenä tilkkupinta. Kiinnitin kerrokset toisiinsa hakaneuloin.

Collegeneulos oli aiemmassa elämässään koltsaripaidan takakappale. Tämä nimenomainen paita tuli talouteemme erään laitteisto-oston yhteydessä. Mieheni osti jonkin musisointiin liittyvän laitteen, ja lähettäjä oli pehmustanut laitteen postitusta varten sangen luovasti vanhoilla vaatteilla (olivat kyllä puhtaita). Otin koltsarit omaan käyttööni, sillä olin juuri oppinut, että pannulappuihin paras lämmöneristys syntyy parista kerroksesta koltsarikangasta.

Ahdistun joka kerta aloittaessani tikkausta. Kuviovaihtoehtoja on loputtomiin: minkä valitsen? Mihin kohtaan mitäkin? Minkä värisellä langalla? Turha sanoa, että kaikki käy. Entä jos teen väärän valinnan ja puolessa välissä alkaa kaduttaa? Tikkausta on hankala purkaa, varsinkin jälkiä jättämättä.

Lievitin ahdistustani tikkaamalla ensin puna-oranssit palat saumojen mukaisesti. Sitten vedin syvään henkeä ja kiemuratikkasin tumman kankaan vaihtuvavärisellä langalla. Yllättävän hyvä lopputulos.


Leikatessani laukun muita paloja sain huokaista syvään kerran jos toisenkin. Japanilaisessa lehdessä oli kyllä sinänsä hyvät ja selkeät kuvat, mutta kaikista tarvittavista paloista ei ollut kuvaa, enkä ihan tekstistä osannut tulkita. Esimerkiksi laukun vuori vaikutti ensin aivan liian pieneltä. Sitten huomasin, että vuoriin leikataan myös sivukappaleet kuten laukkuunkin. Tilanne parani heti.

Tein tiiviydestäni johtuvan, kenties väistämättömän mittavirheenkin, ja leikkasin laukun sivukappaleen ensin liian isoksi (tällä kertaa näin päin).

Laukku on lähes valmis. Päättelytyöt ovat kesken ja vuorin kiinnittäminen (käsin ompelemalla) myös. Lisäsin malliin omasta päästä kiinnitystampin, johon ompelen vielä joko jättinepparin tai tarranauhaa. Todennäköisimmin jättinepparin, jos vain löydän niitä jostain varastoistani.

Friday, 11 December 2009

kangasarpajaiset toimii

Eilisen tilkkukillan pikkujoulukokouksen ehtoisa emäntä oli paitsi keittänyt kahvit ja teet, toteuttanut aktiviteetin. Jokainen sai nostaa hatusta arpanumeron, ja numeroiden osoittamassa järjestyksessä me voittajat - jokainen arpa tietenkin voitti - saimme valita ihanasta kangaspalapinosta mieleisen.

Valitsin tämän palan.


Pinossa oli jäljellä yksi erittäin viehättävä kuosi ja useampi tosi kiva, mutta päätin valita tilkun, jota en välttämättä itse tulisi ostaneeksi. Kaikenlaisia kankaita tarvitaan!

Vertailun vuoksi pino kankaita, jotka ostin Käden taidot -messuilta marraskuussa.



Rehellisyyden nimessä: mukaan tarttui paljon isompi pino kaiken kaikkiaan; tässä on vain osa saaliista.

Thursday, 10 December 2009

laukku (ja seinävaate)

Jos oikein pinnistän mielikuvitusta, näen mielessäni, miltä puna-oranssi laukku saattaa kenties valmiina näyttää.

Viimeksi kirjoittaessani valmiina oli raidallisia paloja, ja olin valinnut paloille oheiskankaan. Eilen pääsin yhdistelemään paloja ja kaitaleita.

Ensin yhdistin palat (valmiina 9cm x 9cm) taustakangaskaitaleeseen (3.5cm leveä).


Yhdistin palat edelleen, joka toisessa taustakangasta oli ylhäällä, joka toisessa alhaalla.


Näin syntyneeseen riviin lisättiin pitkä taustakangaskaitale toiseen reunaan. Se on laukun yläreuna.


Kaitaleettomaan reunaan yhdistin leveän taustakangaskaitaleen (12 cm leveä).


Tällaisia paloja minulla on nyt kaksi. (Raidallisia paloja syntyi paljon enemmän kuin käytin tähän laukkuun. Ensin aioin tehdä raitapaloista korinpohjakuviota, mutta tulos näytti liian kirjavalta. Keksin tämän limi-lomi-rivin eräänä iltana juuri ennen nukahtamistani. Mielestäni toimii hyvin.)

Olen välillä aivan tiivis (siis tyhmä) ja teen sinnikkäästi väärin. Eilen olin esimerkiksi siinä luulossa, että laukun leveysmittaan (minulla on summittainen kaava) riittää neljä raitapalaa. No hei, ei tietenkään riittänyt, vaan vaadittiin viisi, ja lisäksi vähän muuta kaitaletta. Jouduin siis lisäämään paikkapalan järjestelmällisesti toteuttamaani siistiin palaan. Onneksi tilkkutyön kuuluukin muodostua paloista.

Sokeri pohjalla?

Joulupalloilua-työ pääsi eilen illalla olkkarin seinälle. Kyllä on komea. Paitsi että ei koskaan voi olla tyytyväinen (miksei, oi miksei): olisi pitänyt tehdä keppikuja myös alas, jotta sinne olisi voinut laittaa toisen kepin pitämään reunan suorana.

Tuesday, 8 December 2009

uutta laukkua syntyy – toiseen suunnitteilla parannus

Uusi puna-oranssi laukku

Tässä on ollut pimeää niin pitkään, että viikonlopun aikana leikkaamani puna-kelta-oranssit kaitaleet kutsuivat iloisuudellaan ja pirteydellään minut ompelukoneen ääreen eilen.

Ompelin kaksi kaitaletta pitkältä sivulta yhteen ja yhdistin parit edelleen. Koska kaitaleet olivat hyvin eripituisia, sain monenlaisia yhdistelmiä. Valmiissa paloissa oli aina neljä kaitaletta vierekkäin.


Olin suunnitellut tekeväni paloista yksinkertaisen korinpohjamallin, mutta tarkasteltuani paloja vierekkäin, suunniteltu kuvio alkoi näyttää liian levottomalta. Tutkin varastojani ja löysin pallollisen kuosin hiukan rauhoittamaan tilkkupaloja. Suunnittelemaani laukkuun tarvitaan joka tapauksessa lisäkankaita sivuihin, pohjaan, sankoihin ja tietysti vuoriin.

Kauan valmiina ollut kesäkassi

Muutama vuosi sitten innostuin tilkkuiluystäväni kiltailtaan näytille tuomasta kirjasta Patchwork Tasker niin, että ostin sen itselleni ja tein sen ohjeilla heti yhden kassin. (Minulla oli japanilaisittain taiteltuja paloja valmiina, mutten ollut sitä ennen keksinyt, mitä niistä voisin tehdä.)


Kassi on ollut valmiina vaikka kuinka kauan, mutten ole käyttänyt sitä koskaan; jokin siinä on häirinnyt. Kassi on yleensä roikkunut puoli-esillä jostain kahvasta tai koukusta. Pari iltaa sitten tarkastelin kassia keittiössä ja keksin, että siinähän on liian leveät sangat. Ne näyttävät tökeröiltä eikä niistä ole kiva kantaa, kun ne ruttaantuvat käytössä.


Jotten joudu tekemään kokonaan uusia sankoja, tuunaan olemassaolevia: taitan sangan noin 15cm matkalta keskeltä kaksinkerroin, sujautan sisälle pätkän pyykkinarua ja ompelen käsin kiinni ja umpeen. Luulen, että kantomukavuus kohentuu.

Monday, 7 December 2009

hitausvoimia

Nopeatahtiset viikonloput aiheuttavat valtavia hitausvoimia ompelutyöhön.

Mutta sentään jotain valmista! Joulupalloilua-työ!

Sain tehdyksi siihen ripustuskujan eilen illalla, joten pakkohan se on uskoa: työ on valmis. Vaatehuoneen nurkasta löytyi vielä keppikin, jonka olen joskus hankkinut varastoon. (Toiveikkaana ihmisenä olen uskonut sellaisenkin päivän koittavan, että joku työ valmistuu.) Eihän puutu enää kuin ripustusnaru, niin työn saa seinälle. Hyvänen aika: sittenkin täksi jouluksi. Mutta kuvaa en vielä muistanut ottaa.

Jotta viesti ei ole täysin kuvaton, arkistoni kätköistä kuva aaaaaajat sitten tekemästäni kassista. Lähtökohtana kassin ideointiin oli nenäliina, jonka sain pikkutyttönä nimipäivälahjaksi. Olin ehkä viiden vanha. Nenäliinaa en raaskinut pilkkoa paloiksi, joten kassin mitat määräytyivät sen perusteella.


Kassissa on kahvat E.M. (Ennen Marttaa, eli kovitetut, monta kertaa taitetut ja pyykkinaru sisällä).

Nenäliinan lisäksi kassissa on toista vihreää kangasta. Se on vanhaa tyynyliinaa. Pallollinen kangas on jostain saatu, samoin pykänauha.


Nenäliinassa on söpöjä, mutta ei ehkä perus-tyttömäisiä kuvioita.

Friday, 4 December 2009

tikkaus ehkä jatkuu...

Koska Joulupalloilua-työstä puuttuu enää ripustuskujat, täytyy kehittää uutta tekemistä.

Olohuoneessa on kesäkuusta asti oleskellut keskeneräinen iso peitto, jonka ensimmäiset palat ompelin useita vuosia sitten, ja joka eteni tikkausvalmiusvaiheeseen tämän vuoden alkupuolella. Työnimenä tälle on "Hyrrätyö". (Tosi mielikuvituksekasta.)


Kuvassa näkyy vain osa peitosta.

Työ perustuu yhden kolmiopalan kaavaan, jonka löysin kirjasta Quick and Easy Scrap Quilts. Kirjan ohjeessa oli ylettömän hankala ohje, eli kolmiot olisi ohjeen mukaan pitänyt yhdistää vajaamittaisella saumalla. Ei tule mitään sellaisesta. Pohdin vähän aikaa asiaa, ja päättelin, että päästä päähän –saumat toimivat, kunhan ensin ompelee kaksi erillistä hyrränpuolikasta ja sitten ompelee ne yhteen.

Ensimmäiset palat onnistuivat teknisesti ihan hyvin, mutta katseltuani niitä totesin, että hyrrissä pitää olla tummat ja vaaleat kankaat vuorotellen. Jouduin sitten purkamaan palat osittain, ennen kuin voin niitä käyttää.

Mutta nyt on päällinen valmis, taustakangas kasattu, vanu välissä ja tikkaustakin olen aloittanut. Olen kesäkuusta asti miettinyt, miten tikkaisin peitteen reunaosuuden.


Inspiraatio ei ole vielä iskenyt, mutta nyt aion ottaa peitteestä työvoiton ja tikata sen vain, inspiraatiota tai ei.

Thursday, 3 December 2009

pc-laukun vetoisuus

PC-laukkumallini saattoi näyttää pieneltä, mutta siihen mahtuu todistetusti aika lailla tavaraa.

Eilinen sisältö:
- läppäri
- puolen litran vesipullo
- 12 värikynää
- puhelin
- A4-kokoinen muistikirja
- 10 PostIt-nippua
- läppärin laturi
- käsirasva.

Kas tältä laukku näytti, kun sen sisällä oli tuo kaikki:


Vetoketjukin meni kiinni.

Hei, ja kivaa oli nähdä laukku käytössä!

Tuesday, 1 December 2009

joulupallot-työllä nimi

Joulupallot-työ eteni eilen illalla jo siihen vaiheeseen, että pääsin kanttaamaan sitä.


Tilkkutöitä viimeistellessäni yritän jo kanttausvaiheessa muistaa kiinnittää nurjalle puolelle mukaan nimilapun. Eilen muistin, eli työ piti yhtäkkiä nimetä. Työnimenä ollut "Joulupallot" tuntui liian työnimimäiseltä ja tavanomaiseltakin. Mielikuvitukseni lennähti vaatimattomasti: työstä tuli nimeltään "Joulupalloilua".

Ehkä, siis ehdottomasti ehkä saan Joulupalloilua-työni vielä seinälle tämän joulukauden aikana…

Tekaisin eilen kotiin ekologisia lautasliinoja, joihin sain idean jossain netissä surffatessani (joku muu kaupitteli joulukuvioisia kangaslautasliinoja). Vaihdoimme nimittäin 20 vuotta palvelleet mustat Teema-lautasemme viikonloppuna upouusiin Runo-lautasiin, ja ehkä, siis ehdottomasti ehkä nämä sopivat uusiin kattauksiin.


Ostan kankaita yleensä piheissä erissä: 50cm on varmaan yleisin ostomäärä. Jättiläismäisiltä vaikuttavista kangasvarastoistani löytyi siis hyvin rajoitetusti a) riittävän kookkaita paloja b) lautasten kuvioihin sopivia kuoseja. En todellakaan löytänyt yhtään soveliasta kangasta, josta olisin voinut leikata kuusi 40x40cm palaa lautasliinoiksi. Niinpä leikkasin kaksi palaa aina samasta kuosista.

LinkWithin

Related Posts with Thumbnails